Viestimme

Viestimme-blogin ylläpito lopetetaan

2011-06-20T10:09:00.000+03:00

Tämän blogin ylläpito lopetataan toistaiseksi.

Olemme opiskelleet bloggaamista lokakuusta 2009 lähtien. Tavoitteemme oli oppia uutta, tuoda tekemistämme julki, hakea keskustelua ja luoda verkostoa. Puolentoista vuoden jälkeen voimme todeta, että tavoitteista täyttyi ensimmäinen.

Olemme kirjoittaneet paljon, kuvanneet jonkin verran ja myös videoineet. Viestinnän ammattilaisina osaamme nyt tämän median myös mobiilisti. Väline ei kuitenkaan ole lunastanut paikkaansa osana koko organisaation viestintäpalettia, joten panemme pillit pussiin.

Itse jatkan bloggaamista Viestintälottana omassa mankelissani ja parissa muussakin paikassa: verkkotoimintoja kehittävän hamkilaisen porukan Verkottuen-blogissa ja mobiiliutta testaavan ja edistävän Mobiilikesäkoulun blogissa.

Vesa Vilenius kertoo: - Viestimme-blogissa löysin tavan dokumentoida omaa työtäni ja reflektoida ajatteluani. Digiveskuna siirryn omaan blogiin tarkkailemaan digitaalista ja sosiaalista mediaa markkinoinnin näkökulmasta.

Tervetuloa vanhoihin aiheisiin ja uusiin blogeihin!

Tunnista kansainväliset kohderyhmäsi!

2011-05-06T15:00:00.001+03:00

Kansainvälisessä viestinnässä kohde- ja sidosryhmien tunnistaminen on oleellisen tärkeää. Näin totesi viestintätoimisto Hill & Knowltonin account executive Mikko Viikilä Viesti ry:n tapaamisessa, jonka teemana oli kansainvälinen viestintäosaaminen.

Viikilä on mukana Itämeren kaasuputkihankkeen kansainvälisessä viestinnässä. Viestinnän lähtötilanne oli melko mutkikas, sillä asia kosketti koko Itämeren aluetta. Haasteena oli myös yhtiön ydinviestien soveltaminen paikallisiin oloihin, nopeasti muuttuvat tilanteet ja tietenkin kulttuurierot. Esimerkiksi jo eri maiden tavoissa kontaktoida mediaa on suuria eroja.

Lisäksi intressiryhmiä oli valtavasti: päättäjistä kalastajiin. Tavoitteena oli tehdä hankkeesta heille kaikille ymmärrettävä ja vähentää ennakkoluuloja. Viestinnän lähtökohdaksi otettiin avoimuus, läpinäkyvyys ja kunnioitus kaikkia sidosryhmiä kohtaan.

Hill & Knowltonin Berliinin toimisto koordinoi viestintää ja muiden maiden toimistot suunnittelevat ja toteuttavat sitä kansainvälisenä tiiminä. Hankkeen viestintään kuuluu paljon sidosryhmien kontaktointia ja tapaamisia sekä lehdistötilaisuuksia. Oleellista on tunnistaa kohderyhmien erilaiset tiedontarpeet eri maissa. Putkilinjan infokiertue kiersi Itämeren alueella 25 paikkakunnalla. Tämän lisäksi tehtiin kattavat viestintämateriaalit ja tietenkin verkkosivut, joilla kerrottiin projektin edistymisestä.

Viikilän mukaan tämänkaltaisessa kansainvälisessä viestintäprojektissa median seuranta oli avainroolissa, sillä sen avulla saatiin kokonaiskuva hankkeen uutisoinnista ja pystyttiin ennakoimaan muiden maiden uutisten perusteella sellaisia asioita, jotka saattavat Suomessakin nousta esiin.

Hieman yllättäenkin Viikilän mukaan sosiaalinen media ei ollut hankkeen viestinnässä kovin suuressa roolissa. Sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua toki seurattiin, mutta esimerkiksi hankkeen vastustajat eivät sitä suuremmin hyödyntäneet.

Nuoret haluavat markkinointiin sisältöä

2011-04-21T08:36:00.008+03:00

Mediatalo Opiskelupaikan Nuorisomarkkinoinnin trendit 2011 -seminaari pureutui nuorten mediakäyttäytymiseen ja sosiaalisen median hyödyntämiseen organisaatioiden viestinnässä. Seminaarin sisältö oli sinänsä muistakin yhteyksistä tuttua asiaa, mutta mukavan intiimi Kino K-13 teki tunnelmasta rennon ja vuorovaikutteisen. Keskeisin puheenvuoroista välittynyt megatrendi oli käsitteen 'nuoriso' pirstaloituminen yhä pienempiin osiin. Mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtajan Panu Laaksosen mukaan "Tavallinenkin nuori on erilainen vain olemalla tavallinen". Joukkoa 'nuoriso' määrittää vain ikä.

Digitaalisen median suurkaupungissa

Mediakäytön muutos ja digitalisoituminen aiheuttaa haasteita markkinoinnin tekemiselle. Viestinnän siirtyminen verkkoon ja digitaaliseen muotoon ei ollut vain ohimenevä muutos, jonka jälkeen on opittava elämään uudessa kulttuurissa. Muutos etenee edelleen vauhdilla, eikä media enää vuoden päästä ole samanlainen kuin se on nyt. Nuoret digitaaliset natiivit kulkevat muutoksen etujoukoissa. Panu Laaksosen mukaan nuoret eivät enää kommunikoi keskenään sähköpostilla, vaan eri verkkopalveluiden pikaviestimillä. Vanhemmalla polvella sähköpostin asema on edelleen niin vahva, että tätä on vaikeampi ymmärtää.

Verkko ja digitaalinen media ei kuitenkaan ole vain nuorten juttu. Sosiaalinen media on tullut kiinteäksi osaksi myös monelle meistä, joille ensimmäinen kontakti verkkoon on tapahtunut vasta aikuisiällä. Viestintäkanavana sosiaalinen media ei siis rajoitu vain nuorisokohderyhmään, vaan tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen suuremmankin yleisön kanssa. Oleellista on tuntea oman organisaation tavoitteet ja valita kanavat, joissa halutunlainen toiminta on mahdollista.

Mediatalo Opiskelupaikan toimitusjohtaja Lasse Leponiemi esitteli avauspuheessaan verkon ja sosiaalisen median kasvavana ja muuttuvana kaupunkina, jossa tietyt rakennukset tunnetaan paremmin kuin toiset. Jatkuvasti syntyy uusia kortteleita, joihin on kiinnostavaa tutustua. On kuitenkin mahdotonta tuntea kaikkea läpikotaisin - oman toimintaympäristön tunteminen riittää. Kohtauspaikkoja kannattaa tosin pystyttää useisiin rakennuksiin, mutta niistä on pystyttävä myös huolehtimaan.

Sosiaalinen media on kestävyyslaji

MEMEgroupin Kristiina Pääkkönen oli ilmeisen innostunut sosiaalisesta mediasta ja erityisesti Twitteristä, joka Facebookiin verrattuna on vielä pieni palvelu (myös Yhdysvalloissa, jossa sen yleisesti luullaan olevan erityisen suosittu). Kristiinan sanoma markkinoinnin tekijöille oli fokuksen suuntaaminen pitkäjänteiseen toimintaan sprinttien sijaan. "Kampanjoita tarvitaan ajoittain herättämään keskustelua, mutta sosiaalinen media on kestävyyslaji". Sosiaalisessa mediassa viestinnän teho perustuu huomion ansaitsemiseen ja yleisön sitouttamiseen viestin välittäjiksi. Sosiaalinen media on alunalkaen ollut ihmisten välisen kommunikaation kanava, siksi myös yritysten tulisi laskeutua yleisönsä tasolle ja huomioida inhimillisyys viestintänsä sävyssä. Sosiaalisessa mediassa saa näkyä ihminen viestinnän tekijänä - vaikka nimellä ja kasvoilla. Myös Kristiina suosittelee olemaan verkossa läsnä ja löydettävissä useammassa paikassa.

Nykymuotoisessa viestinnässä on usein vaikea etukäteen tietää mikä aktiviteetti toimii ja mikä ei. Suosikki ei tiennyt etukäteen, että heidän ammatinvalintatestistään tulee Facebook-hitti. Testiin liitettiin Facebook-jako (samoin kuin HAMKin testissäkin), mutta sisällön kiinnostavuus sai homman leviämään nettiin, pelkkä tekninen mahdollisuus ei siis riitä. Olenkin pohtinut mitä eroa Suosikin ja HAMKin testeillä on ja löytänyt muutamia Suosikin testin jakamista puoltavia asioita. Tämä olisi kuitenkin oman kirjoituksensa aihe.

Summa summarum

Verkko ja sosiaalinen media tarjoavat lähes rajoittamattomasti mahdollisuuksia onnistua tai epäonnistua markkinoinnissa. Asioita pitää tehdä ja viestinnässä pitää olla sisältöä - kokemuksia, fiilistä ja faktaa helposti vastaanotettavassa ja löydettävässä paketissa. Oman ammattikorkeakoulumme kohdalla monipuolisuus ja välitettävän tiedon määrä on valtava. Tarvitaan faktatietoa koulutuksesta, mutta myös opiskelijoiden ja vertaisryhmän kokemuksia. Jos kokemuksia ei voi löytää organisaation omasta viestinnästä, niitä haetaan muualta verkosta. HAMKissa olemme lisänneet verkkovideoiden käyttöä viestinnässämme. Videoiden avulla pyrimme välittämään monipuolisesti kokemusta ja tietoa opiskelijoidemme perspektiivistä.

Työtä riittää ja sosiaalisesta mediasta on paljon opettivaa myös organisaatioilla. Pidetään siis silmät ja korvat auki jatkossakin. Kiitos Mediatalo Opiskelupaikalle ja puhujille erinomaisesta päivästä!

Twitterissä seminaarin kommentointia voi tarkastella tunnuksella #nuoriso2011

Kuinka erotut someähkyssä

View more presentations from Kristiina Pääkkönen

Median rooli kriisitilanteessa

2011-02-14T15:28:00.000+02:00

Viestiminen ja tiedonvälitys ei ole enää ammattilaisten yksinoikeus. - Järjestäytynyt media joutunut miettimään omia toimintatapojaan, kun kilpailijana on ei-ammatillinen media, alusti Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski puheenvuoroaan Korkeakoulujen kriisityön seminaarissa Seinäjoella perjantaina 11.2.2011.

- Jo tsunamionnettomuudessa epävirallinen tiedonvälitys ohitti perinteisen median. Tarkkaan ottaen epävirallisessa tiedonvälityksessä luultavasti rikottiin lakia, mutta suuri yleinen etu oli merkittävämpi asia. Tässä tapahtui kulttuurin muutos: yllättävässä tai äkillisessä tilanteessa järjestäytynyt tiedonvälitys ei välttämättä ole paras. Ehkä se on edelleen luotettavin mutta akuuteissa tilanteissa ei välttämättä toimivin.

- Jokelaan oli hyvät kulkuyhteydet ja helppo tulla myös ulkomailta. Kaikki olennainen oli jo kerrottu siinä vaiheessa, kun seuraavan päivän lehti ilmestyi. Tekijän nimi ja hänen viestinsä päätyivät julkisuuteen, niin kuin tekijän tarkoitus olikin. Tapahtuman kokeineiden ihmisten haastatteluissa tapahtui ylilyöntejä, sillä paikalla oli alaikäisiä ja järkyttyneitä ihmisiä. Jälkikeskustelu on myös ollut traumaattista. Keskustelu on kuitenkin johtanut siihen, että journalistin ohjeisiin lisättiin tiedonhankintaan liittyvää osuutta eli ohjeistusta nimenomaan siihen, kun haastateltava on alaikäinen. Jokelassa jouduttiin tekemään ratkaisuja, joita ei oltu etukäteen mietitty, sillä tiedontarve oli valtava.

- Kauhajoki taas ei ollut kansainvälisesti tai Helsingistä niin helposti saavutettavissa. Ilkan aluetoimitus puolestaan oli ihan tapahtumapaikan vieressä. Tilanteen kokeneet olivat pääasiassa täysi-ikäisiä ihmisiä toisin kuin Jokelassa. Yhteisö Kauhajoella oli kuitenkin tiiviimpi. Jälleen vapaan verkkoyhteisön uutisointi oli kattavampaa ja nopeampaa kuin perinteisen median.

Kun alueella tapahtuu kriisi, alkuvaiheessa paikallinen media siirtyy tiedonvälitysvelvollisuuden piiriin. - Kauhajoen tapauksessa Ilkka jakoi juttuja ja kuvia myös muille välineille, ja normaali kilpailu unohdettiin, Kalliokoski kertoi.

Osa tiedotusvälineistä tulee kriisipaikalle, tekee muutaman jutun ja poistuu sieltä nopeasti. Osa jää pidemmäksi aikaa. Pisimpään kriisiä ja sen jälkihoitoa seuraa tietenkin paikallismedia. Kalliokoski kertoo, että Ilkassa mietittiin myös sitä, mikä on lehden osuus yhteisöllisen surun käsittelyssä.

Kalliokoski kertoo, että lehdessä on pohdittu itsekriittisesti esimerkiksi sitä, saivatko tekojen tekijät lopulta tahtonsa läpi. Vihaa sisältävät viestit saivat julkisuutta sellaisenaan ja tekijät saivat kasvonsa ja nimensä julkisuuteen. Kauhajoen tapauksen kohdalla Ilkassa tehtiin tietoinen päätös olla julkaisematta tekijän kuvaa kertaakaan. - Emme antaneet tekijälle hänen haluamaansa palkintoa, mutta hoidimme kuitenkin tiedonvälitysvelvollisuutemme, Kalliokoski totesi.

Edit: Suurin osa Korkeakoulujen kriisityön seminaarin muista alustuksista löytyy SeAMKin sivuilta.

Kriisityöseminaarin asiantuntijapaneelista poimittua

2011-02-11T14:53:00.001+02:00

11.2.2011 Korkeakoulujen valtakunnallinen kriisityön seminaari
Kriisikokemuksesta toipuminen ja oppiminen

Asiantuntijapaneelissa keskusteltiin erityisesti Kauhajoen ampumavälikohtauksen jälkihoidosta ja vaikutuksista.

Paneelista poimittua:

- Tärkeää kriisitilanteesta selviytymisessä on ollut ryhmähenki. Ihmiset toipuvat eri vauhtia, mutta joka tapauksessa opiskelujen jatkaminen ja läsnäoleminen omassa ryhmässä on tärkeää, samoin kuin tulevaisuuden suunnitelmat. Tutulla opettajalla on tärkeä rooli, sillä pelkkä aikuisen läsnäolo on tärkeää. Myös opettajat toipuivat tapauksesta yhdessä opiskelijoiden kanssa.
- Kauhajoki-hankkeen myötä opettajat ovat saaneet keskittyä omaan tehtäväänsä. Miten tunnistetaan ne, jotka kaipaavat muuta apua ja jotka pitää ohjata esim. terveydenhuollon piiriin, mitä taas voidaan tehdä luokkatilanteessa?
- Opiskelijakunta keskittynyt ennaltaehkäisevään toimintaan: tutor-toiminnan määrätietoinen kehittäminen (vertaisohjaus, tavoitteena synnyttää luottamuksellinen tunnelma, matala kynnys kertoa asioista ja puuttua niihin), liikuntapalveluiden ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen.
- Kaikkia avuntarvitsijoita autettu, myös ampujan omaisia.
- Hankkeen ansiosta nuorisopsykiatrian osasto Seinäjoen keskussairaalassa ei ole ylikuormittunut.
- Henkilökunnan jaksamisesta huolehtiminen: ensimmäisinä päivinä sovittiin, että kaikki henkilökunnan jäsenet arvioidaan. Suurin osa kävi muutaman kerran psykologin vastaanotolla, osa ohjattiin jatkoterapioihin. Tärkeää oli se, että päästiin lyhentämään viikkotyöaikaa. Myös opettajien työnohjausta lisättiin.
- Mitä luokissa tehdään, kun kuullaan, että jossain on sattunut jotain? Huhut kulkevat nopeasti internetissä ja tekstiviesteillä. Koulutuskuntayhtymässä laadittiin toimintaohje vaara- ja uhkaustilanteisiin. Ohjeen avulla valmistaudutaan: ei ole tarkoituskaan, että se kaivetaan esiin itse tilanteessa. Kaikki uhkaukset saatetaan poliisin tietoon. Tällaiset tapaukset pitää ottaa esille luokissa, eikä niitä voida vain sivuuttaa. Opettajat eivät voi antautua huhumyllyn vietäväksi: ei voida vain lähteä kotiin heti, kun huhut alkavat kiertää, toiminnan jatkaminen tärkeää.
- Suuria vaikutuksia opiskelijarekrytointiin tai SeAMKin imagoon tapahtumalla ei ollut.

Paneeliin osallistuivat
rehtori Tapio Varmola, SeAMK
opinto-ohjaaja Virpi Antila, SeAMK Liiketoiminta
hankejohtaja Sirkka Ala-aho, EPSHP
ylilääkäri Seppo Palomäki, EPSHP
psykologi Tuija Turunen, EPSHP
psykologi Karita Tupeli, EPSHP
pääsihteeri Kimmo Niemi, opiskelijakunta SAMO

Messuilla suurten kysymysten äärellä

2011-02-09T11:04:00.000+02:00

Vuoden vaihtuminen aloitti myös uuden messukauden. Luvassa on jälleen monia mielenkiintoisia tapahtumia, joissa HAMK on mukana omalla osastollaan. Tammi-helmikuun aikana HAMK näkyi mm. DuuniExpossa Lahdessa, Next Stepissä Jyväskylässä, Opo-päivillä Helsingissä ja Rekrytorilla Hämeenlinnassa.

Messujen kaava säilyy lähes muuttumattomana messuilta toiselle: omalle osastolle yritetään houkutella mahdollisimman paljon messuvieraita ja samalla käydään tutustumassa mitä muilla näytteilleasettajilla on tarjolla. Yleisimpänä houkuttimena toimii edelleen arvonta, mutta messuilla voi testauttaa myös voimaa, nopeutta, tietoa tai uskallusta erilaisten kilpailujen keinoin. Tavaraa ei tarvitse aina ”ansaita”, vaan kyniä, kasseja ja makeisia on jaossa ilmaiseksi pilvin pimein. Tyhjin käsin messuilta harvemmin tarvitsee poistua.

Tavaran lisäksi osastoilla voidaan panostaa myös ohjelmaan. HAMKin osastolla pyöritettiin viime Studia-messuilla HAMK LipDub feat. Reckless Love -musiikkivideota ja bändin pojat kävivät jakamassa nimmareita messuvieraille. Messut olivat loistava paikka videon julkaisuun, sillä näin saimme videosta suoraa palautetta ja katselijoiden reaktioita pystyi seuraamaan lähietäisyydeltä. Mainittakoon, että plussan puolelle jäätiin reippaasti!

Mutta mikä messuissa sitten viehättää, jos meininki on sama kuin aina ennenkin? Kivat tempaukset ovat toki tärkeitä huomionherättäjiä, mutta pääasia messuilla on ihmisten kohtaaminen. Tämä tosiasia iskeytyi tajuntaani ensimmäisillä isoilla messuillani. Osastollamme kävi nuoria ja aikuisia, joilla oli suuria kysymyksiä sydämillään. Hakijoita askarruttivat niin valintakokeet, oma hakukelpoisuus, työharjoittelupaikat kuin muutto yksikkömme paikkakunnalle. Sähköinen viestintä on avannut loistavat kanavat tiedon välitykselle, mutta joskus vastauksen haluaa kuulla suoraan toiselta ihmiseltä. Kasvotusten, sinulta minulle. Tuutorimme ovat tässä roolissa ensisijaisen tärkeitä, sillä he osaavat kertoa opiskelusta aidosti omiin kokemuksiinsa ja tuoreeseen tietoonsa pohjaten. Olemmekin onnekkaita, että meillä on niin mahtavia, innokkaita ja iloisia tyyppejä HAMKin messuilla mukana!

Messut ovat avartaneet näkökulmaani siitä, kuinka erilaisista lähtökohdista ihmiset lähtevät opiskelemaan. Siksi on hienoa, että on olemassa väylä, jossa on aikaa pysähtyä kuuntelemaan ja pohtimaan yhdessä ratkaisuja. Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole antaa vastausta heti, mutta viestiä viedään kyllä messuilta eteenpäin.

Tervetuloa siis HAMKin osastolle meitä moikkaamaan ja esittämään mielen päältä kysymyksiä – vaikka niitä vaikeita!

Miksi ja kenelle

2011-02-07T12:03:00.000+02:00

Viesteillämme on aina kohde. Emme huutele avaruuteen, vaan loppupeleissä ihminen puhuu ihmiselle, välineellä tai toisella, tavalla tai toisella.

Viesteillämme on aina tavoite. Emme halua sohia puolihuolimattomasti pimeään, vaan toivomme viestiemme saavan aikaan jotakin.

Näistä kahdesta perusasiasta muistuttivat sekä kouluttaja Sirke Lohtaja-Ahonen että tuottaja, toimittaja Katja Lindroos koulutuspäivässä, johon osallistuin tammikuussa. Lohtaja-Ahonen puhui teemasta tekstien teon yhteydessä ja Lindroos kuvien ja visuaalisuuden valinnan yhteydessä.

Sekä Sirke Lohtaja-Ahonen että Katja Lindroos haastoivat tekemään päätöksen. Muistetaan erilaisia viestejä laatiessamme joka kerta kysyä itseltämme, miksi ja kenelle niitä olemme tekemässä ja lähettämässä.

Hedelmällistä kriisiviestintäyhteistyötä

2011-01-27T15:58:00.000+02:00

Olen ollut vuoden verran mukana HAMKin, LAMKin, Laurean ja Metropolian yhteisessä kriisiviestintätyöryhmässä. Ryhmän tavoitteena on kehittää mukana olevien amkien kriisiviestintävalmiuksia. Voimme oppia toistemme tavoista ratkoa kriisiviestintään liittyviä ongelmia ja tietenkin myös soveltaa toisten ratkaisuja oman amkimme viestinnässä. Ryhmän toiminnan alkamisesta on kulunut nyt vuosi, ja paljon on saatu aikaan. Tässä ainakin huomaa konkreettisesti sen, miten tiimityö peittoaa yksin puurtamisen.

Yhteistyöryhmässä olemme keränneet kriisiviestintämateriaalia yhteiselle wikialustalle. Muutaman kuukauden välein järjestetyissä tapaamisissa olemme koonneet yhteen sen hetkistä tilannetta, keskustelleet työn alla olevista asioista ja niissä esiintyneistä ongelmista. Aihe on niin laaja, että ryhmässä tulee aina esille sellaista, mitä ei olisi yksinään tullut ajatelleeksi.

Omassa organisaatiossamme olemme mm. rakentaneet kriisiajan verkkosivua, selkeyttäneet viestintätiimimme kriisin ajan rooleja ja laatineet ohjeita, joita ei toivottavasti koskaan tarvita. Mielestäni ei ole tärkeää keskittyä miettimään kaikkia mahdollisia kriisejä, joita voimme kohdata: kaikkiin asioihin emme voi kuitenkaan varautua. On kuitenkin tärkeää, että asioita pohditaan ja harjoitellaan, sillä silloin muistiin jää ratkaisumalleja tai tieto auttavista tahoista.

Sosiaalinen media opiskelijoiden ohjauksessa HAMKissa

2011-01-13T11:09:00.000+02:00

Viime vuoden kesäkuussa, kun Hämeen ammattikorkeakoulun vieraskielisiin koulutusohjelmiin valitut uudet opiskelijat saivat tiedon valinnastaan, saivat he samalla kutsun liittyä omien koulutusohjelmiensa Facebook -ryhmiin. Facebook oli valittu laajan käyttönsä ja ilmaisuutensa vuoksi välineeksi, jolla pyrittiin tavoittamaan uusia opiskelijoita jo ennen heidän opintojensa alkua. Perinteisen sähköpostiviestinnän rinnalla Facebook –ryhmät loivat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua toisiinsa jo ennen ensimmäistä kasvotusten tapahtuvaa tapaamista.

Reilusti yli puolet valituiksi tulleista ja edellisestä vuodesta opintojensa aloitusta lykänneistä opiskelijoista liittyi Facebook –ryhmiin. Ryhmiä ylläpidettiin HAMKin henkilökunnan ja tuutoreiden toimesta. Jokaiselle viikolle suunnitellut teemat sisältöineen pitivät huolen siitä, että ryhmissä oli koko ajan elämää. Sisällöt ryhmiin tuotiin linkkeinä Facebook –yhteisösivulta, HAMK UAS International Students’ Pinboard. Suuri osa vieraskielisiin koulutusohjelmiin tulevista opiskelijoista on ulkomaalaisia, joten ryhmien teemat liittyivät pääsääntöisesti Suomeen muuttamiseen ja Suomessa opiskeluun.

Facebook –ryhmät tarjosivat uusille opiskelijoille mahdollisuuden kysyä mieltään askarruttavia asioita. Vastaajina toimivat HAMKin henkilökunta, tuutorit ja toiset opiskelijat. Joissakin ryhmissä opiskelijoiden keskinäinen keskustelu ja tutustuminen oli hyvinkin vilkasta. Facebook –ryhmän etuna sähköpostiin nähden oli se, että vastaamalla yhden opiskelijan kysymykseen ryhmän ”seinällä” tai ”keskustelut” –välilehdellä, vastasi samalla kertaa koko ryhmälle. Käytännössä tämä näkyi opintotoimistoissa, hakutoimistossa ja kv-vastaavien sähköposteissa edellisiä kesiä pienempinä ruuhkina.

Facebook –ryhmien avulla uudet opiskelijat otettiin mukaan HAMK-yhteisöön heti valituksi tulemisen jälkeen. Yhteisöllisyyttä pyrittiin kasvattamaan aktivoivilla ryhmätehtävillä ja opiskelijoiden keskinäisen kommunikaation vahvistamisella. Kuvilla ja aiemmin aloittaneiden opiskelijoiden omakohtaisilla tarinoilla oli suuri rooli ryhmissä. Opiskelijat saivat myös itse lisätä ryhmiin omia kuviaan. Opiskelijat kommunikoivat Facebookissa myös ryhmien ulkopuolella. Monet halusivat lisätä uudet opiskelijakaverit omiin kavereihinsa Facebookissa ja jakaa ajatuksiaan oman profiilinsa kautta.

Opiskelijat pohtivat ennen opintojen alkua hyvin käytännönläheisiä kysymyksiä. Eniten mietityttivät asumiseen liittyvät asiat. Myös tulevista opinnoista haluttiin saada jonkinlainen kuva. Viimeiset viikot ennen opintojen alkua täyttyivät Suomeen matkustamista ja saapumista koskevista kysymyksistä. Niin asunnon saamiseen liittyvät ilot kuin oleskeluluvan epäämiseen liittyvät surutkin jaettiin Facebook –ryhmissä.

Ohjeistusta opiskelijoiden tekemään vertaisohjaukseen sosiaalisessa mediassa

Kun tuutoreiden osuutta uusien opiskelijoiden ohjauksessa Facebookissa pohdittiin, tuli tarve laatia tuutoreille ohje vertaisohjauksesta sosiaalisessa mediassa. HAMKin someketti, sosiaalisen median ohje HAMKin henkilökunnalle, toimi pohjana tuutoreille laadittuun ohjeeseen. Koska tuutoreita ei vielä viime vuonna ehditty kouluttaa vertaisohjaukseen sosiaalisessa mediassa, oli tuutorointi Facebookissa heille vapaaehtoista.

Kertyneen kokemuksen myötä ja aktiivisten opiskelijoiden aloitteesta HAMKin opiskelijoille suunnattua ohjetta muokattiin loppuvuodesta. Yhä useammalla taholla sosiaalista mediaa on haluttu kokeilla opiskelijoiden ohjauksessa, joten ohjeessa päätettiin tarkastella sosiaalista mediaa laajemmin, käsitellä sosiaalisen median mahdollisuuksiin ja huomioida yksityisyyden suojaan liittyviä asioita.

Merkittävintä ohjeessa oli huomion kiinnittäminen sosiaalisen median viestintätyyleihin. Sosiaalisen median viestintä on luonteeltaan epävirallista ja rentoa. Kuitenkin opiskelijatuutori edustaa omassa roolissaan HAMKia myös sosiaalisessa mediassa, joten omaan viestintään tulee kiinnittää huomiota. Sosiaalisessa mediassa on helppo sanoa ja tehdä jotain sellaista, mitä ei koskaan sanoisi tai tekisi tosielämässä. Sosiaalisen median muisti on ”iäinen” eli jokainen kerran julkaistu viesti jää johonkin talteen määrittelemättömän pitkäksi ajaksi.

Omien kokemusten jakaminen on sosiaalisen median luonteen ydintä. Kokemusten jakamisessa suuri rooli on kuvilla ja itselle tärkeiden linkkien jakamisella. Vertaisohjaajana tuutori tulee kokemusmaailmansa kanssa hyvin lähelle ohjattavaa opiskelijaa. Sosiaalinen media tekee kommunikaatiosta vielä henkilökohtaisempaa. Facebook –ryhmistä saatu kokemus oli, että opiskelijat kokivat sosiaalisen median kautta tapahtuneen ohjauksen henkilökohtaisena huolenpitona ja välittämisenä siinä, missä ryhmät olivat myös tärkeä ja toimiva informaatiokanava sekä mainio keino tutustua uusin opiskelukavereihin ennen opintojen aloittamista.

Opiskelijat tekemään radiomainontaa - osa 2

2010-12-22T12:59:00.000+02:00

Teimme jo toistamiseen yhteistyössä radio NRJ:n kanssa sarjan Vinkkejä - haastattelumuotoisia radiomainoksia. Heti alkuvuodesta haasteenamme on suomenkielisten nuorten kannustaminen englannin kieliseen opiskeluun. Mielestämme paras tapa on antaa opiskelijoiden itsensä kertoa mitä hyötyä he kokevat opiskelusta saavansa. Tämä toivottavasti kannustaa muitakin tarttumaan mahdollisuuteen.

Projekti osoitti jälleen HAMKilaisten opiskelijoiden positiivisen asenteen ja sitoutumisen. NRJ:n studiolle Helsingin Lauttasaareen lähdetiin innolla - samalla kun sai tilaisuuden toimittaa kaverin tekemän joulukortin NRJ:n iltapäiväjuontaja Tuijalle.

Kiitos Janille, Aishalle ja Isabellalle! Teitte loistavaa työtä!

Viestinnän tulevaisuuden trendejä

2010-12-17T13:09:00.000+02:00

Mediatutkija Lilly Korpiola on mainio esiintyjä ja viestinnän valmentaja. Sain osallistua hänen vetämäänsä koulutukseen tällä viikolla. Teemana oli viestinnän suunnittelu ja organisointi.

Lilly Korpiola painotti viestinnän muuttumista entistä enemmän osaksi johtamista tulevaisuudessa. Puhdas, pelkkä tiedottaminen ei enää riitä, vaan viestinnän on oltava osa strategista toimintaa. Korpiolan mukaan tulevaisuuden trendejä viestinnässä tulevat olemaan viestinnän läpinäkyvyys, henkilökohtainen vuorovaikutus ja kulttuurien välinen viestintä.

Lisäksi emotionaalisuuden merkitys kokonaisvaltaisessa viestinnässä tulee kasvamaan.

Korpiolan esittämässä viestintäprosessissa ensimmäisenä tulee informatiivisen tiedon jakelu, sen jälkeen henkilökohtaisen vuorovaikutuksen tai kohdennetun viestinnän kautta tunteiden, arvojen ja asenteiden käsittely sekä kolmanneksi luodaan yhteys, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen ja sitoutumisen.

Toisin sanoen:

Ylätason strategian ja alatason toteutuksen tulee kertoa samaa tarinaa. Strategian on vastattava visiota ja viestinnän toteutusta, ja viestinnällä on kerrottava strategiasta olennaisia asioita.
Uutena haasteena on muun muassa, miten viestitään niitä emootioita ja arvoja, jotka strategia sisältää, sekä, ennen kaikkea, miten strategian emootiot osataan ensin tunnistaa. Kaiken, myös viestinnän sisältämien tunteiden, on oltava samassa linjassa strategiasta nousevien painotusten kanssa.
Verkkoviestintä ei tule korvaamaan henkilökohtaista viestintää, vaan olemalla läsnä viestinnän läpinäkyvyys korostuu ja viestintään sisältyvät tunteetkin tulevat käsitellyiksi.

Kohti työyhteisöviestintää

2010-12-10T12:23:00.000+02:00

Olin mukana koulutuksessa, jossa puhujana oli professori Elisa Juholin. – Olemme eläneet vuosituhannen vaihteesta asti suurta viestinnän paradigman muutosta. Muutos on yhä kesken, Juholin painotti.

Paradigman muutoksen eräs merkittävimmistä asioista on siirtyminen ajattelussa tiedotuksesta viestintään: Sen sijaan, että tietoa tuutataan yksiselitteisesti lähteestä A vastaanottajalle B, kysymys onkin enemmän viestinnästä, jossa tietoa tuotetaan vuorovaikutteisesti yhdessä. Dialogisesti. Sosiaalisen median työvälineillä, joiden käyttö viestinnässä edellyttää myös keskusteluun osallistumista.

Toinen olennainen asia on sisäisen ja ulkoisen rajan hämärtyminen. Etenkin entistä sisäistä viestintää tarkoitettaessa parempi on puhua kokonaisvaltaisesti työyhteisöviestinnästä, joka kattaa monta muutakin asiaa kuin pelkän tiedottajan toimittaman intranetin.

Elisa Juholin listaa kirjassaan Communicare! (2009, 143–144) työyhteisöviestinnän koostuvan kuudesta + yhdestä osatekijästä:

Isoja ja merkityksellisiä asioita käsitellään vuorovaikutteisesti, niistä keskustellaan ja varmistetaan ymmärrys. Erilaisille mielipiteille annetaan arvoa.
Ajantasainen tieto on koko ajan sitä tarvitsevien saatavilla, ja jokainen ymmärtää roolinsa sen vaihdannassa.
Tunnelma on rento ja vapaamuotoinen, jokainen uskaltaa puhua ja esittää näkemyksiään, kokemuksiaan, kysyä ja kyseenalaistaa.
Osallistuminen ja vaikuttaminen työyhteisössä on mahdollista jokaiselle.
Yhdessä oppiminen ja osaamisen jakaminen tukevat yksilöitä ja koko yhteisöä.
Työnantajamaine on osa jokaisen työtä. Jokainen tuottaa mainetta omalla toiminnallaan ja heijastaa sitä ympäristöönsä.
Edellisiä yhdistävä tekijä: Toiminta ja viestintä tapahtuvat foorumeilla, jotka ovat avoimen tiedon vaihdannan ja vuoropuhelun paikkoja. Foorumit yhdistävät organisaation verkostoihin ja toimintaympäristöön.

Mistä tässä on kyse? – Uudesta työyhteisökulttuurista.
Mitä se tarkoittaa käytännössä? – Jokainen on omassa työssään viestijä.
Mitä paradigman muutos vaatii käytännössä? – Ennen kaikkea tahtoa ja oikeaa asennetta.
Onko tämä mahdollista? – On!

HAMK LipDub feat. Reckless Love kiinnostaa

2010-12-03T11:33:00.000+02:00

HAMK LipDub feat. Reckless Love julkaistiin YouTubessa ja Studia-messuilla 1.12. Videota pyöritettiin HAMKin osastolla lähes non-stoppina, joten biisi Back to Paradise tuli varmasti tutuksi osastolla HAMKia edustaneille tutoreille. Hetkinä, jolloin video ei pyörinyt, ilmaantui paikalle aina messuvieraita, jotka halusivat sen nähdä. Messuvieraat saivat arvioida videota asteikolla hymynaama, perusnaama ja nyrpeä naama - ensimmäisiä kertyi selkeästi eniten.

Toisena päivänä Studiaan saapuivat tutoreiden lisäksi myös Reckless Loven Hessu Maxx ja Jalle. Kundit olivat mukana tietoiskussa, jossa video esitettiin isolta screeniltä salilliselle kiinnostuneita messuvieraita. Videon kautta haluamme herätellä keskustelua mm. englanninkielisestä opiskelusta ja tuoda ajoissa esiin tämän 3.1. alkavaa hakuaikaa. Siksi tietoiskussa puhuttiin konkreettisempaakin koulutusasiaa. HAMKin Johanna Harju kertoi HAMKin englanninkielisestä tarjonnasta ja 3 tutoria puhuivat opiskelukokemuksistaan ja päämääristään.

Tietoiskun jälkeen Hessu ja Jalle jakoivat osastollamme nimmareita HAMK LipDub feat. Reckless Love -postikorteille, joissa mukana oli asiaa myös englanninkielisestä opiskelusta.

Meininki oli kaikin puolin juuri sellaista kuin sen pitää! Tutorit edustivat HAMKia taidolla ja positiivisella asenteella! Video kiinnosti paikanpäällä ja kerää katsojia nyt YouTubessa. 3000 katsontakerran raja menee kohta rikki ja tämä on varmasti vain alkua! Iso kiitos kaikille, erityisesti HAMKin tutoreille - Rokkia!

Jokainen on viestinnän ammattilainen

2010-11-16T15:12:00.000+02:00

"Nykyisessä työelämässä jokainen on viestinnän ammattilainen" luennoi Anja Alasilta hamkilaisille. "Oikealla asenteella pääsee samalle aaltopituudelle toisen kanssa; paremmaksi viestijäksi puolestaan oppii itsensä tuntemalla, vahvuuksiaan parantamalla ja heikkouksiaan hälventämällä."

Scriptio Oy:n viestintäkonsultti Anja Alasilta piti HAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle verkkoviestinnän teemapäivän 15.11.2010. Alasilta alusti mm. erilaisista viestinnän välineistä, sähköpostin salaisuuksista ja hyvän tekstin tuottamisesta.

HAMKissa luento oli osa asiantuntijaviestinnän opintokokonaisuutta, ja siihen osallistui luentosalissa ja verkossa n. 170 hamkilaista. Opiskelijat olivat tyytyväisiä päivän antiin: "Erittäin tarpeellista asiaa tulevaa työtä ajatellen, sillä tällaista ei ole muuten opinnoissa käsitelty. Tämän päivän parasta sisältöä olivat sähköpostin käytön teesit ja ennen kaikkea varoittavat esimerkit", oli yksi palaute.

Anja Alasillan HAMKiin toi 'kotiseuturakkaus' ja halu ylläpitää yhteyksiä paikalliseen koulutussektoriin. "Tuppautumalla organisaatioihin saan erinomaisen kuvan siitä, missä työelämässä mennään. Lisäksi talkoot ovat minun tapani kantaa korsi yhteiseen kekoon", toteasi Alasilta ilmaiskeikastaan. Päivä oli osa "Terveiset tietoyhteiskunnasta" -tempausta.

Sosiaalinen media jännittää ja kiinnostaa

2010-11-13T09:32:00.000+02:00

Sosiaalinen media on HAMKissa otettu vastaan uutena, monipuolisena viestintäkulttuurina sekä työvälineenä. Sosiaalisen median kulttuuria ja toimintamalleja halutaan ulottaa koko organisaatioon, jotta se ei jäisi vain pienien piirien puuhasteluksi. HAMKin Verkottuen-fokustiimi ja viestintäyksikkö järjestivät kuluneella viikolla sosiaalisen median webinaarin HAMKin henkilöstölle. Webinaari toteutettiin puolen tunnin tietoiskuina Adobe Connect Prossa. Aiheina olivat tunnetuimmat sosiaalisen median muodot ja palvelut. Keskustelua käytiin bloggauksesta, Facebookin käytöstä erityisesti työvälineenä sekä Twitteristä.

Lähtisin mukaan, mutta kun...

Asia herätti keskustelua istunnoissa sekä niiden ulkopuolella - käytävillä ja sosiaalisessa mediassa. Keskusteluissa nousee esiin kiinnostus sosiaalisen median seuraamisen ja hyödyntämiseen työssä, mutta samalla pelko omien tietojen sekä persoonan näkyväksi tekemisestä. Jarruna toimii myös ajankäytön hallinta.

Itse kuulun tiiviisti samaan koulukuntaan Viestintälotan kanssa. Sosiaalisessa mediassa kyse ei ole palveluissa roikkumisesta vaan parhaimmillaan useiden rinnakkaisten asioiden työstämisestä sekä tiedon hallinnasta ja filtteröinnistä sosiaalista verkostoa hyödyntäen. Osallistumalla ja työskentelemällä sosiaalisessa mediassa pystyn toimimaan nopeammin ja tehokkaammin kuin vain perinteisiin viestintälaitteisiin tukeutuen. Pyrin aina tekemään työtäni koko persoonallani, joten minulle luontevaa on työroolin ja henkilökohtaisten intressien integroiminen myös sosiaalisessa mediassa - esim. Facebookissa.

Samaan hengenvetoon haluan kuitenkin todeta saman kuin 'Facebook työssä' -webinaarissa: Oikeaa tapaa ei ole. Päätös roolista on keskeinen erityisesti Facebookissa, jossa lähtökohtaisesti ollaan esillä omalla nimellä ja omilla kasvoilla. Jokaisen itsensä päätettävissä on, haluaako rajata presenssinsä vain henkilökohtaiseen tai työrooliin, vai kuinka paljon on niitä valmis sekoittamaan.

Avoimuuden astetta miettiessä kannattaa edetä maalaisjärjen ja omien tuntemusten perusteella. Jaa itsestäsi niin paljon henkilökohtaista tietoa kuin sinusta tuntuu hyvältä. Työrooliin mennessäsi muista toimenkuvasi ja huomaa edustavasi silloin myös työnantajaasi.

Facebook työssä

View more presentations from Vesa Vilenius.

Sisäistä hankeviestintää onnistuneesti AOKK:n malliin

2010-11-12T14:01:00.000+02:00

Elina Tammelin aloittaa....
AOKK:lla järjestettiin tällä viikolla HAMKemessut, jossa tarkoituksena oli tutustuttaa talon väki AOKK:lla toteutettaviin hankkeisiin. Metsola-rakennuksen Kalevala-salissa oli seitsemän eri hankkeen ständit. Saliin tulijoille jaettiin ovensuulla paperi, johon oli merkitty missä järjestyksessä ständit tuli kiertää. Näin muodostui 7 eri ryhmää, jotka vierailivat kahden tunnin aikana neljällä ständillä. Yhden projektin esittely kesti reilut parikymmentä minuuttia.

Ruhalahden Sanna juonsi tilaisuuden ja piti kellokallena huolen, että ryhmät siirtyivät seuraavalle ständille ajallaan. Vaihtojen välissä hän myös haastatteli projektitoimijoita ja messuosallistujia, jolloin kuultiin muutama sana myös niistä hankkeista, joiden ständeille oman ryhmän kierros ei osunut.

Itse olin paikalla T&K-toiminnan näkökulmasta yhdessä T&K-työparini, Elina Oinaanojan kanssa. Tarkoituksemme on päästä jyvälle siitä, mitä kaikkea tekemistä se T&K-toiminta oikein nyt pitää sisällään. Hankkeet ovat yksi osa T&K-toimintaa, se lienee kaikille selvä, mutta mitä ne hankkeet sitten tekevät? Tähän kysymykseen sai tapahtumassa seitsemän eri vastausta. AOKK:lla hankkeiden punaisena lankana on kuitenkin opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen.

Mitä aamupäivästä sitten irtosi? Päällimmäisenä on ajatus, että tällaista toimintamallia kannattaisi viljellä talossa enemmänkin. Toimiva ratkaisu oli myös se, että ständejä ei saanutkaan valita itse. Nyt kuuli sellaisista teemoista, joita ei välttämättä olisi tullut itse valinneeksi. Lisäksi 20 minuutin esittelyssä sai hankkeesta paljon enemmän irti, kuin mitä jos olisi vieraillut ständillä vain kärkkymässä karkkeja tai hankkeen nimen perusteella nopeasti päätellyt, että ei kiinnosta.

...ja Elina Oinaanoja lopettaa.
Yhdyn kaimani havaintoihin messuaamupäivästä ja olen tyytyväinen, että kiireidemme keskellä lähdimme tapahtumaan mukaan! Olen nyt reilun vuoden katsonut HAMKin T&K-toimintaa "Visamäestä käsin" ja Projektori-järjestelmän pääkäyttäjänä todennut, kuinka valtavasti HAMKissa toteutetaan erilaisia kehittämishankkeita, joissa syntyy monelle alalle toimintamalleja, työkaluja, tuotteita ja hyviä käytäntöjä. Kysymys kuuluukin: miten varmistamme sen, että nämä kehittämisen kohteet ja uusi osaaminen myös jalkautuu ja leviää HAMKin sisällä (sekä ulkopuolella)? Ehkä tuo onkin se projektimaailman suurin haaste.

Ensimmäinen askel asioiden leviämiselle on luonnollisesti se, että myös muut ovat tietoisia siitä, mitä projekteissa tehdään ja mitä niissä syntyy. AOKK:n HAMKemessut oli hienosti järjestetty tilaisuus tiedon jakamiselle. Tuota mallia haluaisin kokeilla myös koko HAMKin tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Esitteet, julkaisut ja nettisivut ovat osa tiedon levittämistä, mutta sen tueksi tarvitsemme pysähtymisen hetkiä, jolloin projektia toteuttamassa ollut HAMKilainen saa ajan ja paikan jakaa omat kokemuksensa myös muille. Näen jo silmissäni koko HAMKin messutapahtuman, jossa projektiemme tuotokset ovat nähtävillä kaikille HAMKilaisille ja mahdollisesti myös rahoittajille ja yhteistyökumppaneillemme uusin, innovatiivisin keinoin. Kenties jo syksyllä 2011!

"Miksi tästä pitäisi kiinnostua?"

2010-11-10T14:57:00.000+02:00

Helsingin Sanomien Reetta Meriläinen puhui AMK-viestintäpäivillä lokakuussa mediaviestinnästä ja kaaoksesta. Tein foorumin aikana lähes automaattisesti muistiinpanoja. Tällä viikolla olin erään yksikkömme viestintätyöryhmässä juttelemassa medianäkyvyydestä ja uutisten tunnistamisesta. Miten koulutusohjelmajohtajien, opettajien ja muun henkilöstön olisi helpompi tunnistaa, mikä omassa toiminnassa on uutisarvoista ja mikä ei. Miten he saisivat muokattua tuosta uutisarvoisesta aiheesta mielellään sellaisen tiedotteen, johon media tarttuisi? Työryhmätapaamiseen valmistautuessani silmäilin viestintäpäivien muistiinpanojani uudelleen ja huomasin, että Meriläisen esitykseenhän tiivistyi aika yksinkertaisella tavalla hyvä tiedottaminen.

Meriläinen käytti puheessaan termiä informaatiokaaos, joka voi esiintyä lähettäjän tai vastaanottajan päässä. Kaaos voi syntyä esimerkiksi liiasta tiedosta, tiedon kirjavuudesta, puutteellisuudesta tai ristiriitaisuudesta.

Helsingin Sanomissa vastaanottajapään eli lukijan kaaosta laitetaan järjestykseen yksinkertaisilla jutuilla: Tästä on kyse -laatikoilla, tuomalla lähelle ja havainnollistamalla. Toimituksessa kysytään jatkuvasti, mitä tietoa lukija tarvitsee, miksi tästä pitäisi kiinnostua ja mitä tästä seuraa. Mikäli tieto on huonosti jäsenneltyä tai puutteellista, kaaos lisääntyy.

Tiedotus palvelee lehteä ja sitä kautta lukijaa. Meidänkin tiedotteeltamme kysytään, mistä tässä on kyse, miksi tästä pitäisi kiinnostua ja mitä tästä seuraa. Kun osaamme vastata näihin kysymyksiin (parhaassa tapauksessa kertomalla esimerkkejä) ja kun osaamme vielä jäsennellä vastauksemme, olemme jo lähempänä uutista.

HAMK LipDub feat. Reckless Love - It's a wrap!

2010-10-28T14:58:00.001+03:00

HAMK LipDub feat. Reckless Love on purkissa. 11 tuntinen päivä oli epäilemättä raskas videon tähdille - HAMKin opiskelijoille. Kohtauksia harjoiteltiin uudelleen ja uudelleen. Jokainen kertasi omaa tärkeää rooliaan, kunnes ohjaaja Mikko Laine päätti homman sujuvan ja kamerat käynnisyivät. Otto 1, otto 2, otto 3 jne. Kärsivällisyyttä ja joustavuutta todellakin tarvittiin ja opiskelijat hoitivat homman mallikkaasti.

Video tehtiin Reckless Loven uudesta sinkkubiisitä Back to paradise. kahdella kamera-ajolla. Ensimmäisen kamera-ajon tultua purkkiin, alkoi porukka ympärillä näyttää hyvinkin erilaiselta - olivat varmaankin kävelleet läpi kasarigeneraattorin ja suuntaamassa Reckless Loven 'keikalle' HAMKin Visamäen kampuksella.

Kasarigeneraattorista putkahti myös Reckless Loven solisti Olli, ja bileet oli pystyssä. Jälleen harjoiteltiin, harjoiteltiin ja kuvattiin - sitten vielä kuvattiin. Porukka juoksee samaa reittiä hiki päässä jo viidettä kertaa, mutta kaikilla on silmin nähden hauskaa! Myös bändi oli mukana menossa täysillä. Olli, Pepe, Hessu ja Jalle olivat kuin kotonaan - jutustelivat ja hengailivat rennosti. Olli piti myös hienon puheen opiskelijoille, jotta kaikki varmasti tiesivät olevansa tärkeässä roolissa.

Simon says

Paikalla oli myös Simon. HAMK 4 Life -biisillään viime keväänä tutuksi tullut opiskelijamme. Selvästi glam rock sopii Simonille siinä missä hiphopkin.

Laadunvarmistusjärjestelmä on osa nykyaikaista toimintaa

2010-10-20T14:32:00.000+03:00

(Live blogging)

Nykymaailman opiskelijat ovat erittäin liikkuvaisia ja koulutus on kauppatavaraa kansainvälisesti. Eurooppa harmaantuu ja ikääntyy, ja meillä tarvitaan yhä enemmän työvoimaa myös muualta; houkuttavuutta lisää mm. vetovoimainen koulutus. Myös globaalit yhteistyökumppanit haluavat oikeaa läpinäkyvyyttä.

Laadunvarmistusjärjestelmä on tärkeä koulutukseen liittyvän tiedon tuottaja hakijoille, työmarkkinoille, henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille. Parhaassa tapauksessa laadunvarmistusjärjestelmä selkeyttää vastuita, tukee johtamista, auttaa kehittämään toimintaa sekä parantaa opiskelijoiden tasa-arvoa ja mahdollisuuksia, millä puolestaan on vaikutus vetovoimaan.

Laadunvarmistus ja sen järjestelmät ovat osa nykyaikaista toimintaa millä tahansa alalla: se on ammattimainen tapa saada palautetta omasta toiminnasta.

Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmää, ei organisaation toimintaa tai sen tuloksia. Peruskysymys on, tuottaako lvj tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako tieto kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa arvioidaan, kuinka hyvin järjestelmä kattaa organisaation toiminnan, kuinka hyvin se vaikuttaa prosesseihin mutta myös järjestelmän avoimuutta ja viestivyyttä.

Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmää koko korkeakoulun tasolla mutta myös perustehtävien tasolla. Laadunvarmistus tai laadunvarmistusjärjestelmä eivät ole rakettitiedettä vaan jokapäiväistä toimintaa.

Tärkeätä on seurata, arvioida ja kehittää - niin toimintaa kuin laadunvarmistusjärjestelmää.

Lähde: Heikki Malisen alustus HAMKin henkilökunnalle tulevan KKA-auditoinnin infotilaisuudessa 20.10.2010

HAMKin tiedotuksesta tuli Viestimme

2010-10-20T13:31:00.000+03:00

HAMKin viestintäyksikössä perustettiin blogi noin vuosi sitten. Hommaan lähdettiin ns. avoimin mielin eli tavoitteita täsmällisesti määrittelemättä ja mittareita kummemmin miettimättä. Halusimme tutustua ilmiöön ja harjoitella työkalun käyttöä kaikessa rauhassa, antaa itsellemme mahdollisuuden läsnäoloon sosiaalisessa mediassa sekä kerätä kokemuksia muidenkin hyödyksi.

Satakuntalainen sananlasku on oikeassa: Kokenut tietää enemmän kuin lukenut. Tekemällä asioita suunnittelematta ja väärin, tiedämme nyt, miten meidän olisi kannattanut toimia suuremman yleisön saamiseksi ja aidomman keskustelun aloittamiseksi. Nyt meillä on myös näkemystä bloggaamisen resurssointiin ja hallittuun sisällöntuotantoon eli kirjoittamiseen.

Tavoite selväksi

Niin 'old school' (sanaleikki tarkoituksellinen) kuin blogi välineenä onkin, se on hyvä viestinnän väline. Blogi on yksi lisä työkaluihimme, ja se mahdollistaa avoimuuden ja jakamisen eri tavalla kuin joku toinen kanava. Blogilla haluamme tuoda omaa prosessiamme ja ajatteluamme auki myös oman organisaatiomme sisällä, hakea keskustelua ja luoda verkostoa. Blogistanin asukkaina meidän tulee osallistua myös muualla kuin omalla tontillamme.

Suunnitellut sisällöt

Kirjoitamme blogiin tietenkin työrooleissamme, teemoina mm. tiedotus, markkinointi, viestinnän suunnittelu, sosiaalinen media ja verkkopalvelu. Aiheet kiinnostanevat koulutussektoria ja viestijöitä. Linkitämme vertaisten blogeihin ja osallistumme keskusteluun muuallakin.

Säännöllinen seuranta

Edellistä blogia emme juurikaan tuoneet julki, mutta uutta markkinoimme paremmin. Meillä on tavoitteena saada aikaan vakituinen lukijakunta, ja mielellään myös keskustelijoiden porukka niin hamkilaisista kuin muista. Jos tavoite ei täyty, blogi lopetetaan.

Uuteen osoitteeseen

Päätimme perustaa uuden blogin paremmalla nimellä. HAMKtiedotus on hakukoneiden kannalta perustellumpi vaihtoehto kuin Viestimme, mutta halusimme monimerkityksisen nimen, joka kertoisi sisällöistä 'tiedotusta' laajemmin.

Blogilla viestimme ja blogi on viestimme.

Tekniikka antaa mahdollisuuksia tiedon kohdentamiseen

2010-09-14T10:07:00.001+03:00

Suuressa organisaatiossa on paljon viestimisen tarvetta niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Olennaisin rajanveto esimerkiksi sisäisessä tiedotuksessa on välillä tanssia veteen piirretyllä viivalla: mikä tiedonanto koskee vain tiettyjä, rajattuja ryhmiä, entä mikä koko henkilöstöä? Ja tähän liittyen: miten viestit kohdennetaan niin, että henkilöstö ja opiskelijat eivät huku organisaatiossa liikkeellä olevaan kaikkeen tietotulvaan vaan saavat omaa työtään ja opiskeluaan koskevat tiedotteet helposti ja ajallaan?

Sekä ulkoisilla että sisäisillä www-sivuillamme on käytössä tekninen tiedotuskanavasovellus, joka nimensä mukaisesti on laadittu tiedotteiden laatimiseen ja julkaisemiseen. Tiedotuskanavia on useita, eri sivuilla erisisältöisiä. Avainsana niiden käytössä on kohdentaminen.

Julkisella etusivulla on todennäköisesti näkyvin tiedotuskanava, joka on varattu mediatiedotteille. Muilla julkisilla sivuilla puolestaan on niin koulutukseen hakeutumista kuin T&K-toimintaakin käsittelevät omat kanavat. Ja niin edespäin.

Sisäisessä viestinnässä eli henkilöstölle suunnatussa henkilöstöportaalissa sekä opiskelijoille suunnatussa opiskelijaportaalissa tiedotuskanavista löytyy potentiaalia - osin vielä hyödyntämättömänä - nimenomaan tiedon kohdentamisessa. Sen sijaan, että jokainen tiedote julkaistaisiin yhdessä ainoassa, kaikille suunnatussa kanavassa, myös henkilöstö- ja opiskelijaportaaleissa on eri sivuilla, eri toimintayksikköjen alla omat tiedotuskanavat.

Viestinnässä hyödynnämme omaa henkilöstöportaalin tiedotuskanavaamme tiedottamisen lisäksi oman työmme dokumentointiin, jolloin se on osa sisäistä laadunvarmistustamme. Tiedotuskanavastamme löytyvät niin tehdyt päätökset ja toimenpiteet asioiden parantamiseksi ja korjaamiseksi kuin myös tiedot uutuustuotteista ja muutoksista toimintatavoissa.

Aika ajoin kuitenkin nousee esiin aiheellinen kysymys, miten on mahdollista muistaa, jaksaa ja ehtiä käydä säännöllisesti lukemassa itseä koskevien, omaan työhön nähden tärkeiden tiedotuskanavien tiedotteet. Vastauksena tähän olemme alkaneet liittää RSS-syötteiden tilausmahdollisuutta eri kanaviin. Työ on vielä monin tavoin kesken, mutta tavoitteena on, että lukija osaa ja pystyy jatkossa keräämään RSS-syötteet itselleen sopivaan lukijaan ja näkee keräämiensä tiedotteiden otsikot yhdellä silmäyksellä.

Kuitenkin on muistettava, ettei tekniikka yksin tee hyvää tiedotetta eikä hyvää tiedotusta. On vielä syytä painottaa jo tiedotteen otsikon informatiivisuutta ja yksiselitteisyyttä - kaunokirjalliset, moniselitteiset kirjailut on tässä yhteydessä syytä unohtaa. Sama pätee toki tiedotteen sisältöönkin. Olennaista on siis julkilausua jo otsikossa uutinen, tehty muutos, päätös tai toimenpide ytimekkäästi mielellään predikaatilla varustetussa lyhyessä lauseessa. Tämä mahdollistaa loppupeleissä sen, että tiedotteen olennaisuus omaan työhön nähden on helppo arvioida yhdellä silmäyksellä - ja mahdollisesti jopa lukea se. :)

Pienyrittäjä sosiaalisessa mediassa

2010-09-09T15:04:00.001+03:00

Hämeenlinnan seudun yrittäjänaiset ry järjesti eilen jäsenilleen teemaillan aiheesta sosiaalinen media. Parikymmentä paikallista yrittäjää kokoontui kuuntelemaan alustusta ja ennen kaikkea keskustelemaan ajankohtaisesta aiheesta. Ilta oli erittäin mielenkiintoinen minulle kouluttajana - ja samaan aikaan oppijana.

Puhuimme sosiaalisen median käsitteestä, katselimme erilaisia palveluja ja kävimme läpi esimerkkejä siitä, miten sosiaalista mediaa on jo hyödynnetty liiketoiminnassa. Yrittäjät nostivat esiin itseään askarruttavia kysymyksiä, ja osaan saatiin vastauksia saman tien vertaiskokemusten kautta.

Keskustelimme siitä, miten pelkkä asiaosaaminen ei enää kanna pitkälle. Yrittäjän on tutustuttava asiakkaidensa toimintatapoihin ollakseen tavoitettavissa heidän elämässään. Toisella suunnalla myös julkiset järjestelmät ja palvelut sähköistyvät koko ajan. Kehitys kulkee niin kovaa, että osaamista on paitsi kasvatettava myös päivitettävä jatkuvasti. Mietimme omista verkostoista tulevaa voimaa ja viisautta yhtenä mahdollisen lähteenä osaamisen ylläpitämiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Sosiaalisen median työkalujen käyttöön on helppo hankkia koulutusta. Kukaan toinen ei kuitenkaan voi sanoa, miten yrittäjän tulee käyttää sosiaalisen median sovelluksia menestyäkseen. Sinne on mentävä itse, jotta pystyy arvioimaan oman toimialansa käytännöt, oman yrityksensä tavoitteet ja toimintatavat ja ennen kaikkea omat rajansa ja mahdollisuutensa.

Oman näkemyksenä aiheeseen tarjoaa Katleena Kortesuo.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

2010-08-26T10:38:00.001+03:00

HAMKin vuosittaisessa yhteisessä henkilöstökoulutuksessa kokeiltiin tänä vuonna uudenlaista raportoinnin ja dokumentoinnin tapaa: toistakymmentä ihmistä otti puhelimellaan videoita etukäteen suunnitelluista aiheista, etukäteen suunnitellulla tavalla, etukäteen suunniteltuun muotoon.

Kännykkävideoissahan ei ole mitään uutta, mutta systemaattisesti suunnitellussa ja hajautetussa sisällöntuotannossa kylläkin. Lopputulemana meillä on toistakymmentä videopätkää, joiden sisällössä käsitellään kaikissa henkilöstökoulutuksen teemaa. Saimme myös valokuvia ja videoita tilanteista ja tunnelmista sekä muutaman ajankohtaisen pikahaastattelun osallistujilta. Muutama esimerkki Qik-palvelusta tässä.

Sisältö on tärkein

Tuotoksia käytetään moneen tarkoitukseen. Tietosisällöt ovat osa learning cafe -työskentelyn muistiinpanoja, ranskalaisten viivojen ja paperipöytäliinojen lisäksi. Videoita ja kuvia on julkaistu henkilöstöintrassamme tapahtuman dokumentoimiseksi ja sanan levittämiseksi. Sisältö on ykkönen: videoiden laatu ei ole kaksinen.

Ennen kaikkea tulemat ovat esimerkki uudenlaisesta tavasta tehdä työtä: vielä viime vuonna tiedottaja sai urakalla tuottaa tekstiä muiden luettavaksi. Toki sai tuottaa tänäkin vuonna, mutta se ei ollut enää ainoa muistiinpano tilaisuudesta.

Henkilökunnan osaamista hyödyntämällä saimme käyntiin tiedotusyksikköä suuremman tuotantokoneiston.
Tuottamalla videoita saimme tulokseksi muutakin kuin tavanomaista tekstiä.
Käyttämällä kännyköitä sekä jako- ja steamauspalvelua mahdollistimme reaaliaikaisen raportoinnin.

Vahingosta viisastuu

Prosessin ehdottomasti kallein anti oli oppiminen. Suunnittelun ja julkaisemisen välissä oli monta askelta, joita ei voinut simuloida etukäteen, ja julkaisemisen jälkeenkin varmasti riittää työtä, jota ei ole osattu ennakoida. Kuvausryhmän kanssa prosessia jäkikäteen arvioidessamme esiin nousivat mm. yhteisen suunnittelun tärkeys, erityyppisen osaamisen merkitys sekä valmistautumisen ja harjoittelun osuus. Emme varsinaisesti olleet yllättyneitä!

Oman toimintamme ja sen lopputuloksien arvoimisen lisäksi katsoimme eteenpäin. Liikkuva kuvahan on ollut 'seuraava iso asia' jo pitkään, mutta vasta nyt taidamme olla organisaationa kypsiä sen tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Kyse ei ole vain tekniikasta ja laitteista vaan myös asenteista ja totuttujen toimintatapojen kyseenalaistamisesta. Varsinkin sisäisessä viestinnässä tiedontuotannon hajauttaminen, helpottaminen ja nopeuttaminen ovat tavoittelemisen arvoisia asioita.

Tämä harjoitus edisti osaltaan myös uudenlaisten näkemysten yhteistä synnyttämistä - yhtenä teemanamme oli ihmisen luovuus ja organisaation innovatiivisuus, joka pohjimmiltaan on totutuista kaavoista poikkeamista. Ei, en väitä tätä operaatiota rakettitieteeksi. :-)

Avoimet verkostot oppimiseen

Mobiilia työskentelyä on tietysti HAMKissa tätä ennenkin harjoiteltu ja harjoitettu, varsinkin AVO - mobiilit oppimisessa ja vuorovaikutuksessa -hankkeessa. Henkilöstöpäiviemme kuvaajaporukka kävi kesällä mobiilikoulun 'ensimmäisen luokan' - toista toivotaan jo osaksi sisäisiä opetussuunnitelmiamme.

Kaikelle paikka, kaikki paikallaan

2010-06-28T13:10:00.001+03:00

Julkista verkkopalveluamme on talven ja kevään mittaan uusittu: käyttöliittymä on vaihdettu ja sivuston rakennetta on paikoitellen muutettu. Samaan aikaan opiskelijaintramme ilmettä muutetaan ja sisältöjä jäsennetään toisella tavalla.

Verkkosivujen muuttamisen taustalla olemme rakentaneet tietosisällöillemme informaatioarkkitehtuuria. Julkisilla sivuillamme, opiskelijaintrassa ja henkilöstöintrassa on paljon samaa tietoa, jota on toistaiseksi julkaistu jokaisessa kohdeportaalissa erikseen. (Tämä johtuu historiallisista työnjohdollisista ja tietoteknisistä syistä.) Sivut kuitenkin rakennetaan yhdellä julkaisujärjestelmällä, Oraclen portaalilla. Nyt olemme käyneet läpi eri sivustojen sisältöjä, keränneet eri paikoissa julkaistavat yhteiset tiedot ja sijoittaneet ne yhteen yhteiseen tietovarastoon (oracleksi dokumenttikirjasto).

Tietovarastolle on tehty oma arkkitehtuurinsa, joka poikkeaa julkisille käyttäjille tai opiskelijoille suunnattujien sivustojen rakenteesta. Kun dokumenttikirjastossa päähaarat ovat opiskelijan polku, koulutustarjonta, tukipalvelut ja organisaatio, verkkosivuillamme puhutaan koulutusohjelmista, opetustarjonnasta, oppimisympäristöstä ja opiskelijan elämästä. Kirjautuneiden opiskelijoiden palveluissa puolestaan jäsentely seurailee opintojen kronologista suorittamista.

Tietosisällöt on tarkoitus myös metatiedottaa sekä asiasanoittaa, jotta voimme tehdä nostoja ja hakuja eri kriteerien perusteella. Metatiedoiksi olemme valinneet erittäin tiiviin setin Dublin Core -ominaisuuksia, ja asiasanoituksessa on hyödynnetty yleistä suomalaista asiasanastoa (kiitos HAMKin kirjasto- ja tietopalvelujen asiantuntemuksen ja avustuksen) sekä folksonomiaa eli 'omaa päätä'.

Työ on metatiedottamisen osalta vielä vaiheessa, sillä aineistoa on valtavasti. Sisältöjen nostamiseen pääsemme vasta metatiedotuksen valmistumisen jälkeen. Urakka on iso: sivuja on tuhansia ja tietosisältöjä samoin.

Uskomme kuitenkin, että työ kiittää tekijäänsä. Informaatioarkkitehtuuri auttaa meitä hahmottamaan oman kokonaisuutemme ja osien suhteita toisiinsa. Lisäksi ison organisaation monien sivujen tekninen toteutus ja ylläpitorutiinit on helpompi yhtenäistää ja perustella. Käyttäjälle lopputuloksen pitäisi aikanaan näkyä hyvinä hakutuloksina ja oikeina tietoina.

Valinnan vaikeus

2010-06-10T14:50:00.001+03:00

Kahden mobiilikesäkoulun päivän aikana kymmenet ihmiset ovat raportoineet, dokumentoineet, tuottaneet, ikuistaneet ja kuvanneet hetken tilanteita. Materiaalia on valtaisa määrä: on valokuvia, videoita, tekstiä, ääntä... Materiaaleja on tallennettu useisiin eri palveluihin useilla eri käyttäjätunnuksilla ja puhelimet pullistelevat uutta sisältöä.

Mitä tällä kaikella tehdään? Mitä arvoa on tärähtäneillä kuvilla, hyppelevillä videoilla, katkonaisilla äänillä, keskeneräisillä ajatuksilla, epäselvillä teksteillä?

Kuka sen kaiken käy läpi, luokittelee ja arkistoi? Ei kukaan.

Mobiilikoulun kantavana ajatuksena on, että tekemisellä on oppimisprosessissa suurempi arvo kuin lopputuloksella. 'Oikeaa vastausta' tai tarkkaan määriteltyä lopputuotetta ei tässä mobiilikoulussa ole, sillä sillä ei ole merkitystä. Tärkeintä on tekeminen ja tekemällä oppiminen - ja juuri omiin tarpeisiin sopivien sovellusten ja toimintatapojen keksiminen. (Ja valmius oppia toisen kerran uudestaan!)

Itse olen kulkenut kahden päivän ajan kännykkä kädessä ja käyttänyt lähinnä sen kameraa. Kun näen mielenkiintoisen tilanteen tai herkullisen aiheen, otan siitä kuvan ja lähetän sen samantien nettiin. Raportoin siis reaaliaikaisesti siivuja Mobiilikesäkoulusta - saan jakoon oman näkökulmani päivien tapahtumista ja tilanteista. Itse käytän lähinnä yhtä palvelua, jonka olen havainnut omaan tarkoitukseeni hyväksi ja jonka asetukset minulla on pikanäppäimen takana puhelimessani.

Mobiilikesäkoulun joukon käytössä on useita sisällönjakopalveluita. Jos tavoitteemme olisi ollut valtaisan materiaalimäärän kerääminen ja sen järjestäminen nopeasti käyttökelpoisiksi aihioiksi, olisimme etukäteen suunnitelleet ja ohjeistaneet tuottavan joukon myös luokitteluun ja muuhun metatiedottamiseen. Näin kaikkeen kuvaan ja videoon olisi liitetty esim. paikkatieto ja yhdessä sovittu asiasanoitus, joiden perusteella isosta massasta olisi saanut poimittua haluttuja viipaleita. Tämä ei kuitenkaan ollut tavoitteemme, joten kahdesta päivästä jää jäljelle valtaisa määrä sisältöä, johon on liitetty metatietoa eri logiikoilla - tai ei ole.

Tiedottaja on tällaisen aineistomäärän edessä kuin lapsi karkkikaupassa. Kun kaikkeen vielä on käyttöoikeus (kaikki mobiilikesäkoulun osallistujat ovat antaneet kirjallisen suostumuksen tuottamansa aineiston käyttöön), minun ei tarvitse kuin lapioida! (Ja siinähän se minun työni vasta alkaa.)

Tämä muuten on kirjoitettu läppärillä mutta julkaistu langattomasti sentään. Yhtään pidemmän tekstin tuottaminen kännykällä ei vielä ole yhtä houkuttelevaa kuin kuvien ottaminen.

Mobiilista mobiilisti

2010-06-08T18:07:00.001+03:00

Olen saanut olla mukana mobiilikesäkoulun järjestelyissä. Mobiilikesäkoulu on kaksipäiväinen tapahtuma, jossa ollaan liikkeellä ja luonnon helmassa - ja samaan aikaan tutustutaan erilaisiin mobiilisovelluksiin itse tutkien ja tehden.

Meidän pisteemme otsikko on mobiilikonferenssit ja -tiedotus. Tutustumme tunnin aikana kolmeen eri sovellukseen käyttäen läppäriä, iPhonea ja älypuhelinta ja tuotamme samalla tekstiä ja kuvaa osallistujista, maisemista ja tunnelmista. Kehitystä voi seurata Twitterissä ja Twitpicissä. Twitterin risuaita tilaisuudelle on #mobiilikesakoulu. Tapahtumalla on myös julkinen blogi, varsinaisen pedagogisen blogin lisäksi.

Tilaisuutta on suunniteltu, valmisteltu ja järjestelty jo pitkään. Taustajoukoissa on ihmisiä ainakin akselilta Oulu-Hyvinkää - ja kertaakaan emme ole tavanneet koko porukalla nokikkain. Tänään pidimme ensimmäisen yhteisen kokoontumisen pääkallopaikalla Mustialassa, ja tähänkin tilaisuuteen osallistui kaksi henkeä mobiilisti (toinen jopa liikkuvasta autosta käsin). Yhteisen briiffauksen lisäksi eri toimipisteet kuivaharjoittelivat oman osuutensa juuri siinä, missä huomennakin ollaan. Me testasimme verkon kantavuutta asuntolan kuistilta pyykkitelineelle ja lehmuksen juurelle saakka: tänään kaikki toimi hyvin. Peukut pystyyn!

On hienoa saada olla mukana tällaisessa tapahtumassa, jossa sisältö ja toteutus ovat yhtä. Emme vain puhu mobiilista vaan elämme sitä: harjoittelemme, tutkimme ja opimme yhdessä. Raamit ovat olemassa, mutta toteutuksen tekevät ihmiset.

Tätäkään tekstiä ei muuten ole tehty kirjoituspöytä- vaan puutarhapöytätyönä. Ja kuva on otettu kännykällä, kuinkas muuten (paikkatieto vain puuttuu).

HAMK kouluttaa ja kehittää - nyt myös videolla

2010-06-07T15:37:00.004+03:00

HAMKissa on jo pidempään ilmennyt tarvetta HAMKin toimintaa esittelevälle, sidosryhmille suunnatulle videolle, jota voisi näyttää esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien alussa tai lopussa. Videon suunnittelu alkoi syksyllä 2009, ja lopullinen versio valmistui toukokuussa 2010.

Videon tarkoituksena on osoittaa, että HAMK tekee muutakin kuin kouluttaa nuoria - yritysyhteistyö, soveltava tutkimus, aluekehitys ja kansainvälinen toiminta ovat meille arkea. Videossa esitellään neljän erilaisen esimerkin avulla HAMKin monipuolista toimintaa. Videon osat ja painopistealueet on valittu HAMKin strategian pohjalta.

Video on suunnattu sidosryhmille, ja se on toteutettu hamkilaisin voimin. Videon sisällön suunnitteli viestintä, kuvauksesta ja editoinnista vastasi taantumatalkoolainen Seppo Suvela. Seppo on valmistunut HAMKin Riihimäen yksiköstä mediatekniikan koulutusohjelmasta.

Videon tekeminen oli meille mukana olleille sangen opettavainen prosessi. Alustavan käsikirjoituksen laadinta, sopivien haastateltavien löytäminen ja aikataulujen sopiminen oli tietysti jo projekti sinänsä. Lähestyvä talvi ja pimeys asettivat myös kuvaamiselle omat rajoituksensa - talvella on vaikea saada kivaa kuvaa esimerkiksi puutarhanhoidosta.

Päällimmäinen huomioni videon tekemisestä oli, että pitkän videon saa paljon helpommin aikaiseksi kuin lyhyen. Elävän kuvan tiivistäminen siten, että ajatus säilyy, on oma taiteenlajinsa. HAMK-videosta tulikin aiottua pidempi, mutta paljon jouduttiin jo nytkin karsimaan.

Pääasiallinen työni on kirjoittaa ja muokata tekstejä, joten hyppy visuaaliseen maailmaan ei ollut minulle helppo. Toki videossakin kirjoitetaan käsikirjoitus ja kerrotaan jonkinlainen tarina. Mutta miten käyttää kuvaa niin, ettei se ole vain taustakuvaa? Miten saada sisältö, kuva ja ääni pelaamaan yhteen ja muodostamaan kokonaisuuden? Tässä on ainakin itselläni vielä paljon opittavaa.

Parasta antia videon tekemisessä oli ehdottomasti se, että pääsi jälleen tutustumaan uusiin asioihin ja asiastaan innostuneisiin hamkilaisiin. Kiitos kaikille mukana olleille!

HAMK-video löytyy tällä hetkellä HAMKin etusivulta ja YouTubesta. Kommentit ovat tervetulleita!

Hamkilainen saa olla sosiaalinen

2010-05-05T14:26:00.001+03:00

Eilen uutisoitiin, että virkamiehet eivät saa yhteistä ja yleistä "Facebook-ohjetta" eli linjausta sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Oikeusministeriössä oli todettu, että kattavan ja pätevän ohjeen tekeminen laajalle ja monipuoliselle joukolle oli liian haastavaa.

En ihmettele. Meillä HAMKissakin tehtiin omaa puoltatoista sivua - HAMKin somekettia - noin puoli vuotta, sillä halusimme keskustella asian läpikotaisin ennen virallisen linjauksen tekemistä. Lähtökohta oli selvä: halusimme kannustaa ihmisiä kehittymään ja kehittämään yhdessä, verkostoitumaan ja jakamaan osaamista samoin kuin oppimaan muilta. Julki haluttiin kuitenkin tuoda myös reunaehdot ja rajoitteet, jotta tarpeettomilta virheiltä vältyttäisiin. Keskustelu ohjeistuksen sisällöstä lähti strategiasta ja ulottui työnjohdollisiin kysymyksiin; sivusimme samalla erilaisia ammatti-identiteettejä ja asiantuntijuuden kehittämistä, osaamisen ja oppimisen pedagogiikkaa, yhteisöllisyyden ideologiaa... Oikeasti puhuimme siitä, miten ihmisinä voimme tehdä töitä vain toisten kanssa.

Ohjeistuksemme rakentuu sosiaalisen median määritelmän ympärille (se saatiin tietysti Wikipediasta). Kolmion sivuina ovat ihmisen toiminta verkoistoissa, aiheet ja asiasisällöt sekä teknologia ja työkalut. Näiden keskiössä on "yhteisöllinen merkitysten muodostamisen prosessi", jonka hyödyt ovat mielestämme kiistatta haittoja suuremmat. Sosiaalinen media on oikea voimavara niin yksilöille kuin yhteisölle.

Seuraavassa pieniä poimintoja ja perusteluja ohjeiden sisältöön.

Yksilöt ja yhteisöt

Työnantajana oletamme työntekijän toimivan työaikana työroolissaan ja työtavoitteidensa edistämiseksi. Emme antaneet selkeää ohjeistusta profiilien luomiseen tai nimeämiseen erilaisissa palveluissa, vaan totesimme hamkilaisen toimivan omana itsenään. Lainmukaisuus lienee selvä vaatimus, mutta arvojen toteuttaminen käytännössä on taas vähän harmaampaa aluetta.

Sisällöt

Emme tuottaneet listaa kielletyistä sisällöistä mutta muistutamme organisaation yleisistä linjauksista ja toimintatavoista - ne pätevät sosiaalisessa mediassa samoin kuin missä tahansa muualla. Kehotamme harkitsevuuteen ja mainitsemme materian häviämättömyydestä internetin ominaisuutena. Käyttöoikeuksien on oltava kunnossa.

Verkkoteknologiat

Palveluja on valtava ja vaihtuva pooli. Meille tärkeää yksikön ja yksilön valinnoissa on tarkoituksenmukaisuus: emme organisaationa rajaa, mitä sovelluksia käytetään ja mitä ei. HAMKin sähköpostia saa käyttää hoitaessaan työasioita sosiaalisessa mediassa, mutta samoja käyttäjätunnus-salasana-yhdistelmiä ei saa viljellä kuin talon sisällä.

HAMKin someketti on kokonaisuudessaan HAMKin wikissä. Sitä saa vapaasti hyödyntää - ja mieluusti myös kommentoida!

Prosessia (tähän asti) olen esitellyt Slidesharessa. Katsotaan, tarvitseeko tätä työtä vielä jatkaa vai tuleeko some osaksi arkeamme niin kuin puhelin tai sähköposti. (Vaikka kyllähän niitäkin vielä käytetään ns. väärin.)

P.S. Tämä aihe nousee varmaan esiin myös sosiaalisen median koulutuksessamme.

Uusi Kever-Osaaja avaa ikkunan ammattikorkeakouluihin

2010-03-31T11:04:00.001+03:00

Ammattikorkeakoulujen valtakunnalliset verkkolehdet KeVer ja Osaaja.net yhdistyivät vuoden 2010 alussa, ja uuden verkkojulkaisun ensimmäinen numero ilmestyi maaliskuun 2010 lopussa.

Kever-Osaaja viestittää ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä ammattikorkeakoulutusta koskevasta tutkimuksesta kaikille kiinnostuneille. Verkkojulkaisu tarjoaa julkaisukanavan referee-artikkeleille sekä asiantuntija-artikkeleille ja puheenvuoroille. Tavoitteena on osallistua myös kansainväliseen soveltaa tutkimusta koskevaan keskusteluun.

Kever-Osaajan julkaisija on Arene ry ja kustantaja HAMK. Päätoimittajia ovat KT Mervi Friman HAMKista ja KT Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Itse työskentelen lehden toimitussihteerinä, eli työstän ja kokoan lehden verkkoon päätoimittajien kokoamista ja valitsemista artikkeleista.

Uutta lehteä pystytettäessä haasteena oli itselleni uuden julkaisujärjestelmän, avoimeen lähdekoodiin perustuvan Open Journal Systemsin, käytön opetteleminen. Haasteita riittää myös jatkossa, sillä Kever-Osaajaa on tarkoitus kehittää niin, että sen yhteydessä olevilla sosiaalisen median alustoilla jatketaan keskustelua verkkojulkaisun aiheista sekä kehitetään yhteistoiminnallisesti tutkimusideoita.

Tervetuloa seuraamaan ja tulevaisuudessa myös osallistumaan keskusteluun!

Teppo Turkki: "Viestintä on laadullista vaikuttamista, ei määrällistä mittaamista"

2010-03-22T14:43:00.001+02:00

Sitran viestintäjohtaja Teppo Turkki piti mielenkiintoisen esityksen Julkisten alojen tiedottajien viestintäpäivillä Hämeenlinnassa 19.3.2010.

Turkin ydinsanomana oli käsitys viestinnän kärjen muutoksesta: Sen sijaan, että mitattaisiin määrällisesti viestinnän onnistumista, katsantokanta on Sitrassa siirtymässä sen seurantaan, miten hyvin Sitran yhteiskuntaan haluama muutos saadaan viestinnällä aikaan. Toisin sanoen kyse on vaikuttavuuden onnistumisesta ja sen arvioinnista.

Turkin mukaan vaikuttavuuden lisäämisessä ei käytetä perinteisiä viestintäkeinoja eikä haeta omia voittoja, joita voitaisiin referoida sisäisesti tai ulkoisesti, vaan tarkastelun keskiössä on, miten organisaation ydintehtävät saadaan toteutumaan.

- Tällöin aletaan toimia muissa kuin perinteisissä viestintävälineissä, mennään mukaan prosessiin, annetaan asioiden tapahtua - esimerkiksi luodaan alusta, kohtaamispaikka, jonne tuotetaan tematiikkaa. Näin syntyy eräänlainen ad hoc -yhteisö, jossa asiat menevät eteenpäin. Tämä on siis haluttua kommunikaatiota, jota Sitra ei omista, Turkki totesi.

Turkin peräänkuuluttamia "muita välineitä", joissa on jo olemassa tai jonne luodaan kohtaamispaikka, on tietenkin sosiaalinen media, joka on muutamana viime vuonna noussut yhteiskunnan ja viestinnän keskiöön. Turkki nostikin esimerkkinä uudesta viestinnällisesti ja yhteiskunnallisesta ilmiöstä esiin ahtaajien lakon murtamisen sosiaalisessa mediassa.

- Viestinnässä menestyminen on tulevaisuudessa yhä enemmän vaikuttavuuden mittaamista, Turkki tiivisti lopuksi sanomansa.

Odetta herättää huomiota

2010-03-18T14:56:00.001+02:00

HAMKin etusivulla pyörii parin viikon ajan videopätkä, jossa nuorehko nainen kertoo koulumme mahdollisuuksista ja muistuttaa hakuajan olevan käynnissä. Video on etusivun toinen: ensimmäisen kerran etusivullamme yhdistyivät ääni ja kuva vuoden alussa, kun käynnissä oli haku kansainvälisiin koulutusohjelmiimme. Saamamme palautteen perusteella jatkoimme eteenpäin.

HAMKin etusivu on viestintämme paraatipaikka: sillä on päivittäin n. 10 000 kävijää. Idea ensimmäisen videon tuotantoon tuli perinteisellä vakoilun ja varastamisen eli webbiselailun ja benchmarkkauksen periaatteella: tutkimme uusia teknisiä mahdollisuuksia välittää viestejämme ja samalla kartoitimme keinoja erottua muista. Tiedotusta ja markkinointia yhdellä iskulla siis!

Videon meille teki ulkopuolinen tuotantofirma. Me viestinnässä teimme spiikin ja määrittelimme, millaisen henkilön halusimme itsestämme kertovan. Vaatimuslistamme ei ollut pitkä: nuorekas olemus ja selkeä ulosanti.

Etusivullamme esiintyy nyt Odetta Lee-Simmons. "Varsinaisen leipätyöni lisäksi teen sivutöitä mallina ja näyttelijänä, ja sain kutsun koe-esiintymiseen agenttifirmani kautta. Olipa todella hauskaa saada esiintyä omalla äidinkielellä! Isäni on amerikkalainen ja äitini suomalainen. Vaikka olen asunut USA:ssa usean vuoden, puhun suomea päivittäin perheeni ja ystävieni kanssa - äidinkieli on säilynyt ahkeralla käytöllä", hän kertoo.

"Automaattinen ääni ärsyttää aina"

Edellisen videon jälkeen saimme jonkin verran palautetta yllättävästä elementistä ja varsinkin äänestä, johon ei ollut osattu varautua. Tähän tuotantoon tilasimmekin näkyvän Close-nappulan ja tiedotimme henkilökunnalle ja opiskelijoille kahden viikon "äänivaarasta" jo etukäteen.

P.S. Odetta tutustui HAMKin tarjontaan verkkopalvelumme kautta. "Jos asuisin edelleen Suomessa, voisin hyvinkin hakea HAMKiin opiskelemaan: kiinnostavaa tarjontaa on todella paljon, ja plussana ehdottomasti englanninkieliset ohjelmat."

Maineenhallinta julkisella sektorilla

2010-03-18T14:29:00.004+02:00

Maineenhallinta on hyvää johtamista. Maine on sidosryhmien arvio strategiastamme: olemmeko pitäneet lupaukset, mitä strategiassa teemme.

"Monet yhteisöt ovat tutkineet yhteisökuvaansa, mutta valitettavan usein tulokset eivät ole ohjanneet ministeriön tai viraston strategisia valintoja. Maineen arvioinnin keskeinen tehtävä on löytää sidosryhmien käsitysten ja yhteisön oman todellisuuden välisiä kuiluja ja ohjata sekä yhteisön toimintaa että viestintää. Käytännön maineenhallinnassa yhteisö tuntee oman maineensa ja sidosryhmien muuttuvat odotukset sekä kouluttaa ja valmentaa organisaation jäsenet toimimaan siten, että hyvä maine säilyy kaikissa olosuhteissa." Jouni Heinonen, viestintätoimisto Pohjoisranta Oy.

Maineenhallinnan perusperiaatteet:
1) Tunne tekijät, joista organisaation maine muodostuu. (Mikä asia on maineen kannalta keskeinen, esimerkiksi VR:llä se on täsmällisyys, koulussa se voi olla opetuksen laatu.) Kannattaa selvittää, mitä sidosryhmät odottavat.
2) Maine lähtee aina yhteisön sisältä - maineenhallinta on organisaation hyvää johtamista. Tätä voidaan edistää strategisilla valinnoilla ja henkilöstön valmentamisella.
3) Maine rakentuu erilaisissa kohtaamisissa - maineenhallinta on eri sidosryhmien kohtaamisten hallintaa. Miten parennetaan asiakas- ja sidosryhmädialogia?
4) Maineeseen vaikuttaa yhä voimakkaammin viestintä - maineenhallinta on viestinnän ja mielikuvien johtamista. Olennaista tässä on viestintäaktiivisuuden lisääminen ja kriisiviestinnän hoitaminen.

Maineriskit:
Vaikka organisaation maine on yleisesti hyvä, pienissä ryhmissä mielikuvat voivat kuitenkin olla radikaalisti huonompia. Nämä pienet ryhmät muodostavat maineriskejä. Maineriskeihin on puututtava, ja tilanne on korjatta. Esimerkiksi henkilökunnalle on kerrottava avoimesti, että sidosryhmissämme on henkilöitä, jotka eivät ole tyytyväisiä toimintaamme.

Lähde: Jouni Kivikosken (Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy) luento Julkisen alan tiedottajien Viestintäpäivillä Hämeenlinnassa 18.3.

Viranomaisten viestintä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

2010-03-18T11:15:00.004+02:00

Toimintamalleja, kriisijohtamista ja kriisiviestintää alettiin kehittää voimakkaasti tsunamikatastrofin jälkeen. Painopiste siirtynyt poikkeusoloista normaaliolojen häiriötilanteisiin. Poikkeusoloissa tarvitaan lakisääteisesti lisäresursseja ja toimivaltuuksia.

Yhteiskunnallisesti elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa on määritelty muun muassa kriisitoiminnan malli, uhkatilanteita ja eri hallinnonalojen tehtävät kriisitilanteessa.

Valtion kriisijohtamisen periaatteita

Viestintä palvelee kriisitilanteessa valtionjohdon toimintaa ja pyrkii varmistamaan oikean ja ajantasaisen tiedon välittämisen. Toimivaltainen viranomainen tunnistaa kriisin ja kutsuu valmiuspäälliköt koolle. Kriisitoiminann johtamisen jokaisella tasolla mukana valtioneuvoston viestintäyksikön edustaja ja toimivaltaisen ministeriön viestinnän edustaja.

Kaikkia erityistilanteita ei pystytä kirjaamaan, eikä jokaista kriisitilannetta varten voi olla omaa toimintasuunnitelmaa, vaan tärkeä on olla toimintamalli, jota pystytään soveltamaan. Harjoitusten merkitys korostuu kriisitoiminnassa.

Tilannekuva- ja hälytystoiminta Suomessa

Tilannekuva- ja hälytystoiminnan tavoitteena turvata kaikkina vuorokauden aikoina valtionjohdon tiedonsaanti. Tilannetietoverkosto on Suomessa seuraavanlainen: tilannetietokeskukseen tulee tietoa monelta eri taholta (ministeriöt, niiden alaiset virastot ja laitokset: rajavartiolaitos, ympäristökeskus, poliisi ym.). Tilannetietokeskus jakelee tilannekatsauksia eteenpäin esim. valtioneuvoston kansliaan, valmiuspäälliköille jne. Tiedot välitetään myös ministeriöiden viestintäjohtajille.

Kriisiviestintäohje

Kansalaisten ja median tiedontarpeeseen on vastattava kertomalla ainakin: tilanteesta ja kehitysnäkymistä, uhista ja turvallisuustoimista, viranomaisten päätöksistä ja ohjeista sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Tärkeää on luotettavuus, nopeus, ajantasaisuus, avoimuus, vuorovaikutteisuus ja tasapuolisuus sekä yhdenmukaisuus (esim. monien eri viranomaisten viestien yhdenmukaisuus). Eri tyyppisten tilanteiden simulointi on tässäkin tärkeää!

Kansalaisviestintä kriisitilanteessa

Mahdollisimman pitkään pyritään noudattamaan normaaleja käytäntöjä: tietoa jaellaan verkkosivujen, sähköpostin ja puhelinpalvelun välityksellä. Hätätiedotteet ja muut viranomaistiedotteet välitetään median kautta. Lisäksi voidaan järjestää tapaamisia. Kansalaisten kysymysten ja palautteen käsittely täytyy resursoida. Myös keskustelupalstoja olisi hyvä pystyä seuraamaan ja hyödyntämään niiden tarjoamaa tietoa.

Kansalaisviestinnässä liika luottaminen verkkosivuihin saattaa myös kostautua, kuten kävi esimerkiksi Nokian vesikriisin aikana. Tietoa täytyy välittää myös perinteisempien välineiden (esim. radion) kautta.

Vastuut kriisitilanteessa

Yleisperiaate: toimintaa johtava viranomainen vastaa myös viestinnän sisällöstä. Muut viranomaiset tukevat viestintävastuussa olevaa. Kukin viranomainen tiedottaa omista toimistaan, jolloin viestinnän yhteensovittaminen ja yhteydenpito korostuvat. Viranomaisten on tiedotettava keskinäisestä vastuunjaosta heti alkuvaiheessa, ja myös muutoksista on kerrottava (jotta kansalaiset ja media tietävät, kehen olla yhteydessä).

Vakavat kriisit ja poikkeusolot

Kriisin syventyessä viestintää tehostetaan edelleen ja johtovastuu siirretään tarvittaessa valtioneuvoston kansliaan. Vakavien kriisien aikana korostuu myös huhujen ja väärän informaation leviämisen ehkäiseminen.

Yhteenvetona voisi todeta, että kriisijohtamista ja -viestintää ei voida erottaa toisistaan. Pohja hyvälle kriisiviestinnälle luodaan hyvällä normaaliolojen viestinnällä. Kriisiviestinnän kannalta keskeistä on se, että viestinnästä vastaavat saavat viipymättä tilannetiedot tehostettua viestintää edellyttävästä tapahtumasta. Viranomaisten viestintäyksiköiden olisi hyvä olla mukana varallaolo- ja päivystysjärjestelmissä. Kriisi tarvitsee yleensä johtajan ja kasvot: asiantuntijat täytyy valita ja heidän täytyy valmistautua.

Lähde: Valtioneuvoston kanslian kriisiviestinnän koordinaattori Petri Kekäleen luento Julkisen alan tiedottajien Viestintäpäivillä Hämeenlinnassa 18.3.

HAMKin uutiskirje uudistui

2010-03-10T13:36:00.004+02:00

Kerromme joka kuukausi uutiskirjeessä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin ajankohtaisista asioista. Uutiskirje sijaitsee verkkosivuillamme, ja sen ilmestymisestä lähetämme tiedon sähköpostitse sidosryhmillemme. Jakelulistalla on kuntapäättäjiä, valtionhallinnon edustajia, elinkeinoelämän edustajia, korkeakoulujen johtoa ja muita yhteistyökumppaneita. Vaikka uutiskirje ei olekaan varsinaisesti suunnattu sisäiseen tiedotukseen, tilaajiksi on ilahduttavasti ilmaantunut myös hamkilaisia.

Uutiskirje sisältää myös sosiaalisen median ominaisuuksia, joten vastaanottaja voi esimerkiksi jakaa uutiskirjeen Facebookin, Twitterin tai sähköpostin avulla. Nämä ominaisuudet löytyvät share-painikkeen takaa.

HAMKin uutiskirje on ilmestynyt vajaan vuoden verran, toukokuusta 2009 lähtien. Alkuvuonna 2010 tuli ajankohtaiseksi – HAMKin julkisten sivujen käyttöliittymäuudistuksen myötä – uudistaa uutiskirjeen ulkoasua. Samalla päätimme tarttua myös rakenteeseen. Aikaisemmin uutiskirje oli oikeastaan vain juttulistaus, ja ongelmana oli se, että kymmenestä jutusta vain viisi ensimmäistä näkyi etusivulla. Loput viisi juttua nähdäkseen lukijan oli klikattava ”lisää uutisia” -painiketta.

Uudistuksessa vähensimme juttujen määrää ja nostimme muutamia juttuja paremmin esille kuvien avulla. Sivun yläreunaan luotu kuvaton juttupaikka on yleensä varattu johdon terveisille. Esimerkiksi vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä HAMKin Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtaja Tapani Pöykkö kirjoitti Lepaan juhlavuoden kunniaksi puutarhaopetuksen historiasta ja nykytilasta.

Kaiken kaikkiaan uudistuksen tavoitteena oli saavuttaa lehtimäisempi ilme. Uskon, että uutiskirje on nyt houkuttelevamman näköinen ja helppolukuisempi ja että se palvelee lukijoitaan entistä paremmin.

Uudistuneen uutiskirjeen tammi- ja helmikuun jutut ovat luettavissa osoitteessa www.hamk.fi/uutiskirje. Osoitteessa tiedotus (at) hamk.fi otamme mielellämme vastaan palautetta uudistuksesta tai yksittäisistä jutuista. Olisi myös mielenkiintoista kuulla, minkä tyyppisiä juttuja uutiskirjeestä halutaan lukea. Juttuvinkkejä ja -toiveita saa siis myös lähettää.

Sosiaalinen media on enemmän, nopeammin ja kauemmin

2010-03-05T14:49:00.000+02:00

Sosiaalinen media on sitä, että teknologia, yhteisöt ja sisällöt kohtaavat. Kuka tahansa voi tuottaa ja jakaa sisältöä muiden kanssa sekä olla mukana luomassa uusia yhteyksiä, toimintatapoja ja merkityksiä. Sosiaalinen media on ihmisten, palvelujen ja prosessien virta, joka muuntuu toiseksi joka hetki sitä mukaa kun osaset liittyvät joukkoon, vaihtavat paikkaa tai poistuvat kuviosta.

HAMKin viestinnälle sosiaalinen media tarkoittaa ainakin

sisältöjen pitkää elämää useassa paikassa,
organisaation tavoitettavuutta ja viestien tavoittavuutta sekä
yhteisöllisyyttä ja talkoita.

HAMKilla on omat nettisivut, joilla tarjoamme perustiedon toiminnastamme. Omat verkkosivut eivät kuitenkaan riitä - jo siitä syystä, että kaikki eivät tiedä, missä ne ovat. HAMKin markkinointi yhdistää tiedon tarvitsijat ja lähteet: sillä kerromme, mitä teemme ja missä olemme. Viesti on yksinkertainen, jotta se jää mieleen: http://www.hamk.fi/ ja HAMK. Jomman kumman ihmiset muistavat.

Kun ihmiset lisäksi haluavat kysyä lisää, keskustella aiheesta, oppia enemmän tai nähdä muutakin, olemme mukana sosiaalisen median palveluissa. Meillä on omat sivumme mm. Facebookissa ja YouTubessa, joilla on valtavat käyttäjämäärät. Näin menemme ihmisten luokse, kerromme itsestämme, vastaamme kysymyksiin ja ohjaamme lisätiedon luokse eli omaan verkkopalveluumme.

Sähköiset sisällöt tavoittavat potentiaalisesti valtavan joukon ihmisiä. Sisällöt (kuvat, tekstit, videot, graafit, esitykset jne.) on eri ihmisten saatavilla, levitettävissä, toistettavissa, kopioitavissa, muokattavissa... Tähän perustuu markkinointi, sillä ihmiset ovat asioiden parhaita sanansaattajia ja myös luotettavimpia lähteitä. Ihminen luottaa toiseen ihmiseen enemmän kuin organisaatioon.

Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin aivan eri tavalla ja eri mittakaavassa kuin aikaisemmin. Viraalimarkkinoinnin logiikka on se, että yksi kertoo viidelle, jotka puolestaan kertovat seuraaville viidelle, jotka taas levittävät asiaa omassa piirissään seuraaville viisille jne. HAMKin on luotettava siihen, että nämä maininnat meistä ovat pääosin positiivisia ja rakentavat hyvää brändiämme. (Tyypillistä on, että tyytymätön asiakas kertoo huonon kokemuksensa kymmenelle kun taas tyytyväinen ei juurikaan katso asiakseen huudella hyvästä palvelusta.) Henkilökunta ja opiskelijat ovat entistä näkyvämmin HAMKin edustajia niin hyvässä kuin pahassa.

Sosiaalisessa mediassa sisältöjä voi tuottaa kuka tahansa. Nykynetti tarjoaa välineet ja julkaisukanavan omalle elokuvalle, kolumnille, opetusmateriaalille, kuvagallerialle - ihan mille tahansa. Joukkojen voima ja viisaus ylittävät kenen ihmisen tai minkä organisaation tahansa kyvyn tuottaa uutta.

Millään organisaatiolla ei ole kapasiteettia tuottaa niin paljon sisältöä ja viittauksia kuin yksittäisillä ihmisillä ja heidän muodostamillaan verkostoilla. Sosiaalinen media on kuin sähköiset talkoot: asiasta kiinnostuneet osallistuvat tekemiseen omilla taidoillaan - vapaaehtoisesti ja ilman erillistä korvausta. Tuloksena on parhaimmillaan valtaisa määrä uutta sisältöä, mitä minkään valtakunnan viestintäyksikkö ei kykenisi tuottamaan.

Samaan sosiaaliseen mediaan ei voi astua kahdesti, sillä se ei enää ole sama. Organisaationa uimme mukana, koska emme halua ajelehtia ilman päämäärää. Rantaan ei tee mieli, kun on oppinut uimaan.

Näkyminen sosiaalisessa mediassa vaatii myös tulosten mittaamista

2010-03-04T15:15:00.001+02:00

Tilasimme HAMKille kaksi viikkoa sitten työkalun, jonka avulla pystymme itse seuraamaan näkyvyyttämme sosiaalisessa mediassa. Siinä missä HAMKin viime aikojen hakukampanja sosiaalisen median kentillä on herättänyt huutomerkkejä, näytämme olevan edelläkävijä myös nousseen aallokon seuraamisessa - olimme seurantatyökalun toimittajan ensimmäinen ammattikorkeakouluasiakas.

Tällä viikolla olen harjoitellut seurannan käyttöä. Se toimii mainiosti esimerkiksi juuri hakukampanjan seuraamisessa. Lisäksi verkosta voi löytyä esimerkiksi opiskelijapalautteiksi laskettavia ja niinä käsiteltäviä argumentteja, jotka poimin ja välitän eteenpäin tiedoksi ja hoidettaviksi. Erilaisten kriisien ennakointiinkin saamme nyt ehkä ennakko-osviittaa verkosta tulevasta datasta.

Työkalun avulla kaivamme esiin, missä foorumeilla HAMKista keskustellaan: Twitterissä, Facebookissa, YouTubessa, blogeissa ja keskustelupalstoilla.

Kaikkien mainintojen määrät lasketaan ja ne arvioidaan asteikolla positiivinen - neutraali - negatiivinen. Lisäksi arvotamme sisällön sävyä.

Tavoitteena on, että esimerkiksi Twitterissä #HAMK_UAS mainittaisiin usein ja positiivisesti. Lisäksi kannattaa tarkastella, miten paljon Twitteristä tulee liikennettä www.hamk.fi-sivustolle.

Tästä artikkelista löytyy kiinnostuneille taustaa, miksi sosiaalisessa mediassa tehtävän markkinoinnin tuloksia kannattaa seurata.

Vastuu ja valta jokaisella

2010-02-16T14:40:00.001+02:00

Osallistuin neljän ammattikorkeakoulun yhteiseen osaamisen johtamisen koulutukseen 40 muun esimiehen kanssa. Alustuksesta ja keskusteluista poimin seuraavia teemoja, joiden merkitys vaikuttaa yhä vain kasvavan.

Vain jaettu tieto on valtaa

Asiantuntijuus ja substanssiosaaminen ei enää riitä. Työyhteisöissä on entistä tärkeämpää paitsi tiedon hankkiminen myös sen jakaminen ja sitä kautta kartuttaminen - ja uuden luominen. Yhtä tärkeää asenneosaamista on muiden auttaminen ja kasvamisen mahdollistaminen. Me toimimme entistä enemmän ryhmissä, tiimeissä ja verkostoissa, jotka saavat yhdessä enemmän aikaan kuin sama määrä yksittäisinä asiantuntijoina erikseen.

Saman asian tekeminen paremmin ei riitä

Aina on joku, joka tekee saman asian paremmin kuin me. Tai ainakin on joku, joka tekee sen halvemmalla tai nopeammin. Siksi olemassa olevan parantaminen ei takaa mitään, vaan tavoitteena pitää olla uuden luominen ja kilpailuedun ja oman motivaation saavuttaminen sitä kautta.

Laatu vaatii aikaa

Ihminen on fyysinen olento, jonka suorituskyky ei kasva samalla eksponentiaalisella vauhdilla kuin koneiden. Keskittymisellä ja läsnäololla saa parempia aikaansaannoksia kuin monen asian samanaikaisella hosumisella.

Jokaisella on vastuu

Kukaan ei voi ulkoistaa itseään organisaation toiminnasta eikä poistaa vastuutaan omasta urastaan tai osaamisestaan ja sen kehittämisestä; työnantajan tehtävä on tukea tässä. Organisaatiossa jokaisen tulee oppia, osallistua ja nähdä oma roolinsa kokonaisuudessa. Peilin eteen mennään porukalla: miksi emme ole yhdessä saaneet kehitystä aikaan?

Tai: Miten varmistamme, että jatkossakin saamme yhdessä näin hyvän tuloksen aikaan?

Lähde: Eija Leiviskän alustus "Osaamisen johtaminen ja sen kehittäminen" neljän AMKin yhteisessä esimieskoulutuksessa Lahdessa 16.2.2010

Osaamista johtamalla toteutetaan strategiaa

2010-02-16T12:34:00.001+02:00

Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, ja muutos näkyy työpaikoillamme jo nyt - tulevaisuudessa vielä voimakkaammin.
Työpaikoilla on vanhojen konkareiden kaarti, jotka katsovat jo eläkepäiviin. Ikääntyneiden vastakohtana ovat nuoret, joilla on aivan erilainen osaaminen ja asennoituminen työelämään. Tässä välissä on suuri keski-ikäisten, 'tavallisten' työntekijöiden massa.
Organisaatioiden on ratkaistava,
- miten tiukassa resurssitilanteessa löydetään win-win-ratkaisut uraansa päätteleville jäähdyttelijöille;
- miten iPod-sukupolvi koulutetaan työn tekemiseen ja organisaation pelisääntöihin;
- miten keski-ikäisten uupuminen muuttuvassa ympäristössä ja kiristyvässä tilanteessa estetään.

Keinoina voivat olla mm. oikean osaamisen rakentaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen, sillä osaaminen, työhyvinvointi ja jaksaminen liittyvät toisiinsa. Lisäksi niillä luodaan kilpailuetua, joka on välttämättömyys myös tulevaisuudessa.

Osaaminen on työn vaatimien tietojen ja taitojen hallintaa sekä niiden soveltamista käytännön työtehtäviin. Osaamisen johtaminen taas on strategian käytännön toteutusta eli tarvittavan osaamisen hankkimista ja ylläpitämistä. Tavoitteena on henkilöstön ja organisaation uudistumiskyvyn ja tuottavuuden varmistaminen. Tämä tehdään neljällä alueella: osaamistarpeiden ennakoinnilla, osaamisen hallinnalla ja kehittämisellä, valmentavalla esimiestyöllä sekä osaamiskulttuurin luomisella.

Lähde: Eija Leiviskän alustus "Osaamisen johtaminen ja sen kehittäminen" neljän AMKin yhteisessä esimieskoulutuksessa Lahdessa 16.2.2010

"Huutava akka pois etusivulta"

2010-02-05T14:18:00.001+02:00

Uusimme käyttöliittymämme. Teetimme samanaikaisesti etusivullemme myös videon, jossa mainostetaan käynnissä olevaa hakua englanninkielisiin koulutusohjelmiimme. Videolla englantia puhuva nuori nainen toivottaa kävijät tervetulleiksi sivuille, kehottaa tutustumaan koulutustarjontaan ja kertoo hakuajasta. Videon saa suljettua osoittamalla sitä hiirellä ja painamalla rastista.

Kahtena ensimmäisenä päivänä video tuli näkyviin aina kun sivu ladattiin. Tämän tehokuurin jälkeen asetukset muutettiin niin, että mainos tulee yksittäiselle käyttäjälle kerran päivässä. Oletuksemme on, että hakijat käyvät sivuillamme kerran tai pari ja saavat näin sopivan annoksen mainosta ja faktatietoa. Video näkyy sivuillamme parin viikon ajan, pysyvä elementti se ei ole.

Saimme muutoksen jälkeen paljon kiitosta uudenlaisesta ideasta ja etusivun hyvästä sitomisesta meneillään olevaan hakukampanjaan.

Verkkopalvelumme on kuitenkin rakennettu niin, että myös henkilökunta ja opiskelijat kirjautuvat omille sivuilleen etusivun kautta. Kiitoksen lisäksi meille tuli myös yksittäisiä kommentteja, jossa ihmeteltiin tai moitittiin etusivun uutta elementtiä. Negatiivista palautetta videosta tuli myös tietohallinnollemme ja nimenomaan käyttäjätuelle. Tämä on loogista, verkkosivuthan ovat käyttäjän näkökulmasta it-asia. Näin jälkikäteen on ilmiselvää, että yleisen sisäisen tiedotuksen lisäksi meidän olisi pitänyt vielä erikseen briiffata käyttäjätuki asiaan, jotta he olisivat olleet tietoisia uutuudesta ja osanneet oikeasti perustella videota sitä ihmetteleville opiskelijoille ja opettajille.

Otimme opiksemme, ja keskustelu keskinäisen työstämisen parantamisesta on oikeasti käynnistetty. Olemme myös yhdessä miettineet uusia mahdollisuuksia verkkopalveluun kirjautumiseen ja sillä tavalla kohderyhmien entistä parempaan huomioimiseen.

Vaikka prosessissa olikin petrattavaa, olemme itse tyytyväisiä lopputulemaan. Samanlaista toteutusta ei ole tullut muualla vastaan, ja voimme todeta tehneemme juuri sitä, mihin meidät on palkattu. Meidän työmme on rakentaa verkkopalveluamme niin, että se tarjoaa kohderyhmälle oleellista ja ajankohtaista tietoa houkuttelevalla ja muista erottuvalla tavalla.

Vai mitä?

Tietoa silloin, kun sitä tarvitaan

2010-01-18T10:05:00.001+02:00

HAMKissa on mahdollista ilmoittaa opiskelijoille tuntiperumisista tekstiviestillä. SMS-tiedottaminen on osa organisaatiomme sisäistä viestintää, jonka kriittisten käytäntöjen on hyvä olla yhtenäisiä kautta toimintayksiköiden - tämä paitsi opiskelijoiden palvelemiseksi myös oman työmme helpottamiseksi ja toimintamme laadun takaamiseksi.

Toiminnallisuus kehitettiin portaaliimme viime vuoden aikana. Viestinnästä oli projektissa kaksi ihmistä mm. hallinnoijana, suunnittelijana, testaajana, ohjeistuksen ja koulutuksen tuottajana sekä sisäisenä tiedottajana.

Projekti vietiin läpi normaaliin tapaan vaiheittain ja tehtävittäin. Ohjausryhmä toimi omistajana, projektiryhmä toteutti käyttäen asiantuntijoita apunaan, pilottiryhmä edusti todellisia käyttäjia. Jokaisen vaiheen olennainen sisältö dokumentoitiin omaan wikiimme, jonne kerätään myös kehitysehdotukset seuraavaa mahdollista versiota tai vaihetta varten.

Selvitysvaiheessa kävimme läpi erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Hylkäsimme ulkopuoliset palvelut ja päädyimme jo käytössä olevan tiedotuskanavamme kehittämiseen: työkalujen määrää ei kasvatettaisi vaan voisimme käyttää tiedotukseen yhtä välinettä, yksi sisältö voitaisiin julkaista useassa eri paikassa ja käyttäjähallintokin olisi jo olemassa.

Sovelluskehityksen tekninen vastuu oli tietohallinnolla yhdessä keskusteltujen ja kirjattujen määritysten pohjalta. Omat asiantuntijamme keskittyivät omaan tekniseen infraamme kun taas ohjelmistotoimittaja kehitti tiedotuskanavastamme version, jossa haluttu toiminnallisuus oli mukana.

Todellisia loppukäyttäjiä projektissa oli mukana Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksesta: toistakymmentä opiskelijaa, opettajaa ja muuta henkilökunnan jäsentä kirjasi mielipiteitään ja testituloksiaan toiminnallisuudesta. Tämä pilotointi oli ehdottoman tärkeä vaihe, sillä se varmisti palvelun tarpeen ja todellisen käytön idean tasolla. Sen aikana myös havaittiin toteutuksen puutteita, joiden korjaaminen oli pienessä mittakaavassa varsin suoraviivaista.

Pilotissa opitun jälkeen palvelua oli helppo lähteä viemään koko organisaatioon: käytännöt olivat tuttuja, ohjeistus oli valmiina, mallit olivat olemassa ja usein kysyttyihin kysymyksiinkin oli jo vastattu.

Projektin jatkona seuraamme sitä, miten toiminnallisuus otetaan käyttöön organisaatiossa ja miten käyttäjät ottavat sen vastaan. Ensimmäisen kolmen kuukauden palaute on saatu, käyttötilastot tutkittu ja tarvittavista toimenpiteistä on tehty kehitysehdotukset. Monipuolisella seurannalla saamme jatkossakin tietoa paitsi tuloksista myös omasta toiminnastamme - ja parantaminen on mahdollista.

Luonnos uudeksi hamk.fi-käyttöliittymäksi

2009-11-17T13:48:00.001+02:00

Etusivun kuva isompana

Koulutuksen pääsivun kuva isompana

Koulutusohjelman pääsivun kuva isompana

Luonnos sosiaalisen median käyttölinjaukseksi HAMKissa

2009-11-16T13:18:00.001+02:00

Tämä on muokattu versio, päiväys 25.11.2009

HAMK suhtautuu sosiaaliseen mediaan myönteisesti

HAMK tunnistaa sosiaalisen median voiman mm. tietämyksen, osaamisen ja innovoinnin välineenä. HAMK haluaa kannustaa työntekijöitään verkostoitumaan ja tuomaan ammattitaitoaan ja työrooliaan esille myös sosiaalisen median välineissä, esim. mikroverkostoissa, blogeissa, wikeissä tai foorumeilla.

Työaikana työroolissa

Palvelujen luonne ja käyttötapa määrittävät pitkälti, toimitko yksityishenkilönä vai työnantajan edustajana. Kun kirjaudut sosiaalisen median palveluun työajallasi, oletamme sinun toimivan työroolissasi ja edistävän työtavoitteidesi toteutumista.

Työntekijöitä koskevat sosiaalisessa mediassa - samoin kuin millä muulla alustalla tahansa - työlainsäädäntö ja henkilötietosuojalaki.

Kun olet sosiaalisessa mediassa työroolissasi:

Sosiaalisessa mediassa esiintyessäsi sinun on käytettävä erilaista harkintaa kuin henkilökohtaisissa kasvokkaiskontakteissa. Sosiaalisen median työkalut eivät ole suljettuja, taattuja tai luottamuksellisia alustoja, vaan niiden luonteeseen kuuluu jakaminen ja yhteisöllisyys.

Kerro, kuka olet ja mistä tulet. Olet itse vastuussa omista sanomisistasi (viestinnän linjauksissa määritellään, kuka puhuu julkisesti HAMKin asioista).

Käsittele työn piiriin kuuluvia asioita harkiten, varsinkin jos ne koskettavat herkkiä prosesseja (esim. rekrytointi, hankinta, valmistelu) tai kohdistuvat johonkin tunnistettavaan henkilöön tai tahoon, oli se sitten kollega tai kolmas osapuoli. Et saa tarkoituksella tuottaa vahinkoa työnantajallesi sosiaalisessa mediassa sen paremmin kuin missään muussakaan ympäristössä.

Kohtele muita HAMKin arvojen mukaisesti ja niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan: kunnioita toisia, ole rehellinen, pyri yhteiseen oppimiseen ja rakentavaan keskusteluun.Osallistu keskusteluun, edistä luovaa ajattelua, älä esitä toisten ajatuksia ominasi.

Sisällön julkaisijana sinulla on oltava käyttöoikeus materiaaliin (teksti, valokuva, video, piirros, graafi, animaatio jne.). Suosittelemme Creative Commons -lisenssin käyttöä.

Sinun on ymmärrettävä, että sisällöt mahdollisesti leviävät laajalle, nopeasti ja peruuttamattomasti.
- Jos epäilyttää, älä julkaise.
- Jos muutat alkuperäistä sanomaasi, kerro se.
- Jos olet tehnyt virheen, myönnä se ensimmäisenä.

HAMK ei tarjoa käyttäjätukea ulkopuolisiin sosiaalisen median palveluihin ja työkaluihin. Niihin ei tietoturvallisuuden vuoksi saa kirjautua HAMKin käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Mieti työroolisi ja yksityishenkilösi profiilit ja käytä niitä johdonmukaisesti.

Kun olet sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä:

Kun tuotat sisältöä sosiaaliseen mediaan yksityishenkilönä, jonka työrooli on tiedossa, edustat sitä kautta myös organisaatiotasi. Muista tarkistaa palvelun yksityisyys- ja tietoturva-asetukset.

Yhteisöllinen media aiheuttaa kysymyksiä

2009-11-16T13:11:00.001+02:00

Olen valmistellut Hämeen ammattikorkeakoulun henkilökunnalle ohjeistusta yhteisöllisen median käyttöön. Työ on kesken, eikä sillä vielä ole virallista asemaa muiden linjausten joukossa.
Aloitin työn niin kuin ihminen yleensä tekee: lähdin etsimään valmista, josta voisin kopioida meille pohjan. Suoraan en tällaista kuitenkaan löytänyt vaan vastaan tuli enemmän kannustusta, kommentteja ja kysymyksiä kuin valmiita ohjeistuksia. Ilmeisesti ilmiö on monelle organisaatiolle vielä niin uusi, että siitä vasta muodostetaan käsitystä. Varsinkin julkisella alalla kollegat tuntuvat olevan tarkkailuasemissa ja odottavan esim. valtiovarainministeriön virkamiehille suunnattun ohjeen julkistamista oman työnsä pohjaksi.

Yksityisiltä yrityksiltä löytyi linjauksia, joissa oli voimakas painotus markkinointiin ja tiedotukseen, signaalien luotaamiseen, samoin tuotteiden tai palvelujen myymiseen tai brändin rakentamiseen. (Ei ollut mikään yllätys, että varsinkin amerikkalaiset ohjeet muistivat muistuttaa siitä, miten omat ja firman mielipiteet piti pitää tiukasti erillään.)

HAMKin ohjeistuksessa otetaan kantaa siihen,
- miksi HAMK organisaationa näkyy valituissa yhteisöllisen median kanavissa
- miten työntekijöiden odotetaan käyttävän sosiaalista mediaa työroolissaan ja
- mitä yksityishenkilönä on muistettava pitää mielessä sosiaalista elämää verkossa viettäessään.

Ohjeistus pyrkii olemaan yleispätevä, yleisluontoinen ja yleiskäyttöinen - ja lyhyt. Sen tulee palvella kaikkia henkilöstöryhmiä (niin opettajia kuin tukipalveluiden ja hallinnon väkeä). Siinä ei luetella palveluita tai kanavia sen paremmin kuin sisältöjä tai toimintoja. Sen halutaan auttavan ilmiön hahmottamisessa ja suhteuttamisessa muihin työvälineisiin ja tekemisen tapoihin.
Netiketillämme haluamme kannustaa ihmisiä toimimaan ja toimimaan tietyllä tavalla, joka on meille koko organisaationa ja sen yksittäisinä jäseninä eduksi.

Yhteisöllinen media on osa viestintämme kokonaisuutta. Tulevaisuudessa kuvittelen sen on osa olemistamme: ei vain jakelukanava vaan toiminnan paikka. Tällä hetkellä rinnastaminen on vaikeaa: onko se kuin yleisötilaisuus tai ruuhkabussi? Sähköposti se ei ainakaan ole eikä puhelinkeskustelu.

Uskon vakaasti, että yhteisöllinen media antaa enemmän vastauksia kuin aiheuttaa kysymyksiä.

Reaaliaikaiset muistiinpanot Twitteriin

2009-11-04T17:53:00.001+02:00

Digital Competence and Learning -konferenssin toisena päivänä tajusin, että luentomuistiinpanojen teko on ihan turhaa. Osallistujat olivat sen verran ahkeria visertäjiä, että jokainen puheenvuoro tuli päätasolla dokumentoitua todella tarkasti - ja usean henkilön toimesta. Kiitos teille, jotka pystyitte samaan aikaan kuuntelemaan ja kirjoittamaan, tekemään muistiinpanot ja jakamaan ne julkisesti!

Päivien aihe toki toi sosiaalisen median superkäyttäjät koolle, mutta tämä oli ensimmäinen seminaarini, jossa puhujan rinnalle heijastettiin reaaliaikaisesti Twitterin haku ja aiheeseen merkityt sisällöt etukäteen määritellyllä tunnisteella (#DCL09). Hyvää palvelua multitaskingin hallitsijoille - vai varmistusta siitä, että puheen pitäjästä ei hänen tietämättään käydä kiivasta keskustelua virtuaalisesti?

Mietin erilaisia visertäjiä ja heidän suhdettaan 'tietoon', jonka 'tuottaja' oli konferenssissa puhujana. Suurin osa visertelijöistä toimi sisällön käyttäjänä, tallentajana (itse asian valiten, muotoillen ja tiivistäen) ja välittäjänä. Tekemättä analyysiä konferenssimme tweeteistä ja re-tweeteistä voisin kuvitella, että harva meistä kuitenkaan pystyi vielä samanaikaisesti jalostamaan ajatusta ja luomaan uutta merkitystä. Kyse on digitaalisesta simultaanitulkkauksesta: alkuperäistä ajatusta pyritään viemään toisten saataville ja uuteen formaattiin eli puheesta kirjoitetuksi tekstiksi.

Tallennettua dataa on siis paljon: se palveli hetkessä elämistä, virtuaalista osallistumista, yhteisöllisyyttä. Minua kiinnostaa myös se, miten määrä kääntyy laaduksi. Ja sehän kääntyy!

Kuka tietää, kuka kertoo?

2009-11-03T22:14:00.001+02:00

Osallistuin tänään Digital Competence and Learning -seminaariin. Yhtenä vahvana teemana oli - mikä muu kuin sosiaalinen media. Esiintyjälista oli pitkä, ja alustusten aiheet vaihtelivat teknisistä toteutuksista ihmisten johtamiseen.

Asiantuntijoita, tutkijoita ja fanaatikkoja kuunnellessani tuli mieleen: Miksi sosiaalisen median käytöstä eivät meille kerro sosiaalisen median käyttäjät? Miksi emme kuule todellista mielipidettä brändimme tavoittavuudesta tai nuorisomarkkinointimme tehokkuudesta suoraan niiltä, joihin kuvittelemme vaikuttavamme?

Pertti Sydänmaalakka puhui sukupolvien välisistä eroista. Tv-sukupolvella on omat käsityksensä organisaation toiminnasta, ihmisten tavoitteista ja tekniikan roolista; nettisukupolvi taas on osa verkostoja mutta motivoituu myös yksilönä eikä näe tekniikkaa irrallisena asiana. Mietin, millaisessa tilanteessa nämä erilaiset katsantokannat voisivat kohdata ja synnyttää aidosti uutta näkemystä, joka olisi enemmän kuin kokemukset ja osaamiset erikseen. Olisiko meillä kyky ja halu esim. seminaarissa kuunnella ja oikeasti kuulla muita kuin 'vertaisia' ja 'viisaampia'?

(Tähän liittyy se ongelma, että Suomessa on rajallinen määrä puheenaiheita ja asiantuntijoita - joskus jo toinen koulutus tai konferenssi on edellisen toistoa.)

Seminaarin ensimmäinen päivä oli hyvä; edellinen ei ollut moitetta ketään esiintyjää kohtaan. Mitähän huominen tuo tullessaan?

Pohtii kasettimankkasukupolven edustaja /Lotta.

Osaksi yhteisöä

2009-10-21T12:45:00.001+03:00

Yhteiskunta kasvattaa jäsenensä osaksi järjestelmää. Päiväkodin pihan rajaton riehu kahlitaan kouluputkessa, ja viimeistään työelämässä osaamme pelata roolimme tehokkaasti ja moitteettomasti.

Elämme kulutuskulttuurissa, jossa tienaamme rahaa, jolla ostamme tuotteita ja palveluita muilta. Samoin he käyttävät saamansa rahan toisten tuottamien tuotteiden ja palvelujen ostoon: piiri pyörii.

Kaikkia tällainen puolesta-periaate ei puhuttele. Sosiaalinen media on jonkinlainen vastalause muiden tekemille valinnoille ja muiden tuottamille sisällöille: web 2.0 -työkalut mahdollistavat oman sisällöntuotannon ja avaavat asialistat muullekin kuin yleisesti hyväksytylle totuudelle. Verkossa on mahdollista paitsi ilmaista itseään myös kuluttaa kiinnostavaa sisältöä sekä liittyä yhteen muiden samanhenkisten kanssa.

Sosiaalisen median perussyy on ihmisen tarve kuulua yhteisöön. Teknologia on yhteisöjen muodostumisen ja muuttumisen arvojen tai kiinnostuksen kohteiden perusteella ilman maantieteellisiä rajoituksia. Virtuaalinen maailma tarjoaa mahdollisuuden moniin identiteetteihin tai jopa näennäiseen anonymiteettiin - se on haaste niin meille yksilöille kuin organisaatioille.

Lähde: Opiskelupaikka.fi:n seminaari 20.10.2009 nuorisomarkkinoinnista sosiaalisessa mediassa

Kirjoitti Lotta Linko

Riippuu siitä, kuka tekee

2009-10-07T12:47:00.001+03:00

Kaiken työn tekemisessä on otettava huomioon henkilön kokemus. Siinä missä rutinoitunut asiantuntija selviää vajaassa päivässä, ammattitaitoinen ihminen tarvitsee ehkä puolitoista päivää, vähän kokemusta omaava pari kolme. Harjoittelijalla samaan työhön kuluu jopa neljä päivää. "Se on päivän homma" muuttuukin viikon työksi, riippuen siitä, kuka tekee.

Esimerkki tiedotteen tekemisestä vihjeestä valmiiseen:

Koko prosessi alkaa tiedottamisen tarpeen tunnistamisesta ja kohderyhmien ja kanavien määrittelystä: mitä kerromme kenelle ja miten? Mediatiedotteen kohdalla mietitään erityisen tarkkaan, millä uutiskynnys ylitetään.

Seuraavaksi kerätään faktat ja suunnitellaan tiedotteen rakenne. Asioiden selville ottaminen nielaisee kirjoittajan taustatiedoista, perehtyneisyydestä ja kokemuksesta riippuen parista tunnista puoleen päivään.

Mahdollisen haastattelun tekeminen ja jutun luonnostelu vaativat kumpikin rutiinia ja tekniikan hallintaa, mikä taito sekin tulee myös kokemuksen myötä. Sanomaa tukevien kuvien ottaminen tai hankkiminen on oma lukunsa.

Kirjoittamisprosessi ei välttämättä kestä kauan, mutta se edellyttää asioiden prosessoimista sekä rakenteen ja sisällön suunnittelua etukäteen. Tottunut kirjoittaja tuottaa tekstiä nopeastikin, mutta tiiviin, selkeän, ymmärrettävän ja yleiskielisen tiedotteen kirjoittaminen on taitolaji.

Itse tuotteen julkistaminen tai julkaiseminen on koko prosessin nopein vaihe. Medioille sähköposti klik, tiedote nettisivuillemme klik klik!

Kirjoitti Lotta Linko

Tietoakin voi johtaa

2009-10-07T12:34:00.001+03:00

Hyvien tuotteiden tai palvelujen tekeminen vaatii monenlaista asiantuntijuutta ja usean osaajan panosta - eikä vain ideoiden ja toteutusten yhteissummaa vaan synergiaa, joka syntyy sekä prosessista että sen osasista: ihmisistä ja vuorovaikutuksesta.

Hyvät lopputulokset eivät ole sattumanvaraisia vaan säännöllisiä, jos niiden synnyttämiselle on luotu oikeanlaiset olosuhteet. Tämä tapahtuu niin, että kekseliäisyyteen ja uudistumiseen kannustetaan henkilötasolla, mutta huomio kiinnitetään myös tiimi- tai ryhmätyöhön sekä prosesseihin, joiden tuloksia tuotteet ja palvelut ovat. Uskotaan, että innovaatioita voidaan paitsi tukea, myös saattaa tietoisesti alkuun.

Hiljainen tieto on uuden kasvualusta, kunhan varmistetaan, että asiantuntijat jakavat osaamisensa yhteiseen käyttöön. Kun osaamista ja näkemystä kaivetaan esille hyvässä ryhmässä ja hyvässä hengessä, syntyy toteutuskelpoisia, harkittuja ja jopa tuottavia ajatuksia enemmän kuin yhdenkään yksilön ankarankaan harkinnan tuloksena.

Kirjoitti Lotta Linko

Ideoita ei voi omistaa

2009-10-05T15:29:00.001+03:00

Tekijänoikeudella suojataan ilmaisumuotoa, ei muodon ilmaisemaa ideaa tai tietoa. Näin menetellen halutaan edistää yhteiskunnan kehitystä ja tiedon lisääntymistä. Asioilla on juridinen, eettinen ja praktinen puoli.

Juridiikka tulee käyttöön silloin, kun ilmaisumuodon omintakeisuuden 'omistajiksi' ilmestyy useita henkilöitä. Hyvät ja vakiintunet tavat ovat määriteltävissä ihmisen omassa ja muiden päissä, mutta niitä on usein vaikeampaa todistaa oikeiksi tai vääriksi. Käytännössä voi kysyä, toimiiko omintakeisuus halutulla tavalla?

Tutustuin Suomen markkinointiliiton iskulauserekisteriin - joka itsessään on kaupallista toimintaa. Rekisteri rekisteröi ja julkaisee iskulauseita sekä mm. pyrkii ennalta ehkäisemään toisiinsa sekoitettavissa olevien iskulauseiden käyttöä. Rekisteri ei perustu lain säädöksiin, joten kiistatapauksissa käydään varmasti keskustelua mm. 'tiedon' ideasta.

Mitä mieltä esim. on iskulauseessa, joka on yleinen totuus? Pauligin "Tänään on hyvä päivä" -toteamuksella on sama totuusarvo kuin Lääketietokeskuksen "Vain otettu lääke auttaa" -lauseella, mutta kaupallisesti jälkimmäinen tapaus on varmasti onnistuneempi.

Onnistunut iskulause - ei siis yleisesti tunnettu totuus - on esim. "Syö Itikan makkaraa, pysyt kunnossa". Toinen kysymys on, miten iskulause on auttanut yrityksen markkinoinnissa ja osaltaan vaikuttanut elinkelpoisuuteen. 'Itikka' ei ole omistajanvaihdoksissa ollut sitä suurinta brändipääomaa.Rekisteristä löytyy tekemällä tehtyä pikkunäppärää lausetta tai sellaisen yritelmää. Niistä on todennäköisesti ollut taloudellista hyötyä vain iskulauserekisterille. Myös ajattomuutta ja oivallusta tulee vastaan: "Askossa on" - on ollut jo vuodesta 1964.

Kirjoitti Lotta Linko

"Merkityksetöntä höpinää"

2009-10-05T15:24:00.001+03:00

Sosiaalisen median alalla toimiva Mashable-yhtiö kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan mikroblogipalvelu Twitterin sisällöistä "40 % on merkityksetöntä höpinää" eli tietoa esim. siitä, että käyttäjä syö nyt voileipää.

"Tarpeettomaan" luokkaan kuuluvia viserryksiä oli tutkituista kolmasosa. Tulos ei hämmästytä yhtään, sillä ihmisiähän käyttäjät ovat. Varmasti ihmisen kaikesta puheesta ja muusta viestinnästä vähintään kolmasosa tuntuu tarpeettomalta tai merkityksettömältä - ainakin muille.

Miksi 'merkityksettömiä' sisältöjä sitten jaetaan? Siksi, että merkitystä ei ole ainoastaan sisällöllä vaan myös teolla. Viestiminen ja elonmerkin antaminen on inhimillistä kanavan auki pitämistä: sillä ihminen myös varmistaa itselleen olevansa olemassa.

Viestinnän ammattilaisetkaan eivät ole vielä omaksuneet Twitteriä laajalti esim. organisaationsa tai palvelujensa markkinoimiseen. Kyse lienee siitä, että väline on vielä liian uusi, jotta sitä osattaisiin käyttää muuhun kuin välittömän fyysisen tilanteen raportointiin. Emme ole vielä digitaalisia alkuasukkaita, joille oleminen on samanlaista todellisessa ja virtuaalitodellisuudessa.

Vakava kysymys on, miksi kaiken toiminnan pitäisi johtaa taloudelliseen hyötyyn, maineen kasvattamiseen tai tiedon/tiedostavuuden lisäämiseen. Kyllä ihmisellä on oikeus hölöttää turhia missä mediassa tahansa. Eihän sitä tarvitse kuunnella.

***

Tutkimuksen mukaan ihmiset käyttävät Twitteriä myös uutisten välittämiseen, roskaviestien lähettämiseen, itsensä mainostamiseen, keskustelun osallistumiseen ja asioiden edelleen tiedottamiseen.

Kirjoitti Lotta Linko